Yhteenveto

Yhteenveto

Vakavaraisuussääntelyn mukainen Vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskeva kertomus kuvaa Fennia-ryhmän vuoden 2016 liiketoimintaa, tuloksellisuutta, hallintojärjestelmää, riskiprofiilia, arvostusta vakavaraisuustarkoituksiin sekä pääomanhallintaa.

Liiketoiminta ja tuloksellisuus

Fennia-ryhmä muodostuu Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fenniasta (Fennia), Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fenniasta (Henki-Fennia) ja Fennia Varainhoito Oy:stä (Fennia Varainhoito). Liiketoimintanaan Henki-Fennia ja Fennia harjoittavat vakuutustoimintaa sekä sijoitustoimintaa ja Fennia Varainhoito on sijoituspalveluyritys.

Vahinkovakuutusliiketoiminnan ensivakuutuksen maksutulo oli 417,0 miljoonaa euroa (429,0 milj. euroa). Yritysasiakkaiden maksutulo pieneni heijastellen taloussuhdannetta. Kotitalousasiakkaiden maksutulo sen sijaan kasvoi edellisestä vuodesta. Riskisuhde oli 67,0 prosenttia (67,6 %) ja toimintakulusuhde 33,9 prosenttia (30,9 %), jolloin yhdistetyksi kulusuhteeksi muodostui 100,9 prosenttia (98,5 %). Operatiivinen yhdistetty kulusuhde jäi tavoitteen mukaisesti alle 97 prosentin.

Henkivakuutusliiketoiminnan ensivakuutuksen maksutulo oli 207,1 miljoonaa euroa (199,8 milj. euroa). Sijoitussidonnaisten vakuutusten maksujen osuus kokonaismaksutulosta oli 79,7 prosenttia (79,2 %). Maksettujen korvausten määrä oli 90,6 miljoonaa euroa (83,2 milj. euroa). Riskiliikkeen tulos oli 9,0 miljoonaa euroa. Henkivakuutusliiketoiminnan liikekulut olivat 13,8 miljoonaa euroa (13,3 milj. euroa). Liikekustannussuhde kuormitustulosta oli 103,9 prosenttia (112,0 %).

Raportointikauden päättyessä Fennia-ryhmän sijoitusomaisuus oli 2 314,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 sijoitusten nettotuotto käyvin arvoin oli 82,6 miljoonaa euroa (93,0 milj. euroa) ja tuotto sitoutuneelle pääomalle 3,7 prosenttia (4,4 %). Koko vuoden vallinnut alhainen korkotaso laski merkittävästi sijoitustoiminnan tuottoa, koska runsas puolet Fennia-ryhmän sijoitusallokaatiosta koostuu korkosijoituksista. Osakemarkkinoiden nousun ansiosta osakesalkun tuotto kääntyi loppuvuonna positiiviseksi ja paransi ryhmän kokonaissijoitustulosta. Kiinteistösijoitusten tuotto jatkui vakaana ja ne tuottivat omaisuuslajeista parhaiten.

Hallintojärjestelmä

Emoyhtiön keskinäisen yhtiömuodon mukaisesti ylintä päätösvaltaa Fenniassa käyttävät yhtiökokouksen kautta vakuutuksenottajat eli Fennian asiakkaat. Emoyhtiön hallintoelimiä ovat hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja. Hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhtiön hallintoa. Yhtiökokous valitsee hallintoneuvoston jäsenet Fennian vakuutuksenottajien piiristä. Fennian hallitus huolehtii ryhmän hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen apuna toimii nimitys- ja palkitsemisvaliokunta sekä Fennian ja Henki-Fennian hallitusten yhteinen tarkastusvaliokunta. Fennialla on hallituksen nimittämä toimitusjohtaja, joka hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti hoitaa sekä yhtiön että ryhmän juoksevaa hallintoa.

Fennia-ryhmässä riskienhallinnalla tarkoitetaan koordinoituja strategioita, prosesseja, periaatteita ja toimenpiteitä, joilla ryhmään ja ryhmän yhtiöihin kohdistuvat riskit tunnistetaan, mitataan ja ilmoitetaan sekä niitä seurataan ja hallitaan.

Vakavaraisuuden hallinnalla määritetään ja ohjataan ryhmän ja ryhmän yhtiöiden riskinkantokykyä, riskinottohalukkuutta ja riskinsietokykyä sekä keskeisten riskien rajoituksia. Ryhmän yhtiöt noudattavat toiminnassaan ryhmätasolla yhteisesti määriteltyä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan kehikkoa, joka on kuvattu yhtiöiden hallitusten vahvistamissa periaateasiakirjoissa.

Riskien- ja vakavaraisuuden hallintaa koskevien tehtävien valmistelua, ohjaamista, koordinointia ja tiedon välittämistä varten on perustettu ryhmän vakuutusyhtiöiden riskienhallinnan johtoryhmä.

Fennia-ryhmän hallinto- ja riskienhallintajärjestelmän ohjausmalli rakentuu kolmesta puolustuslinjasta, joilla kullakin on omat tehtävänsä. Hallintojärjestelmän riippumattomat avaintoiminnot eli riskienhallinta-, compliance- ja aktuaaritoiminto ovat organisoitu tavalla, joka varmistaa niiden toiminnan riippumattomuuden ja riittävän itsenäisyyden. Toiminnot raportoivat koordinoidusti tarkastusvaliokunnalle ja ryhmän yhtiöiden hallituksille.

Kolmen puolustuslinjan mallissa vastuu riskien- ja vakavaraisuuden hallinnasta jakautuu eri toimijoiden kesken. Riskienhallintatoiminto toimii Fennian hallituksen ja toimitusjohtajan alaisuudessa itsenäisenä yksikkönä ja tuottaa riskienhallintatoiminnon palvelut kaikille ryhmän finanssiyhtiöille. Riskienhallintajärjestelmän keskeisenä tavoitteena on tuottaa näkemyksiä, analyysejä ja arvioita yksittäisten riskien ja näiden yhdistelmien mahdollisesti realisoituvista taloudellisista vaikutuksista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä osaksi liiketoiminnan suunnittelua ja strategian toteuttamista.

Oma riski- ja vakavaraisuusarvio ORSA on ryhmän ja ryhmän kunkin yhtiön hallituksen, toimitusjohtajan ja muun toimivan johdon työkalu. Omassa riski- ja vakavaraisuusarviossa tunnistetaan riskit, muodostetaan oma käsitys riskien pääomatarpeista sekä toteutetaan ennusteita ja skenaarioita ryhmän ja yksittäisen yhtiön taloudellisesta tulevaisuudesta ja riskien realisoitumisesta mahdollisesti aiheutuvista taloudellisista seurauksista. Oma riski- ja vakavaraisuusarvio on Fennia-ryhmässä osa jatkuvaa riskienhallinnan prosessia ja prosessin tuloksena koostetaan vähintään kerran vuodessa yhteenveto. Tämä ORSA-raportti sisältää kokonaiskuvan ryhmän ja yksittäisen yhtiön tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä liiketoimintojen, strategisten linjausten, riskien ja vakavaraisuuden osalta.

Ryhmän sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa toiminnan tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus, tuloksellisuus, taloudellisen tiedon ja raportoinnin luotettavuus sekä säännösten noudattaminen. Fennian sisäisen tarkastuksen tehtävänä on seurata ja arvioida ryhmän ja yksittäisen ryhmän yhtiön sisäisen valvonnan sekä hallinnon riittävyyttä ja tehokkuutta. Sisäinen tarkastus arvioi ryhmän ja yksittäisen yhtiön strategian ja tavoitteiden saavuttamista, vakavaraisuuden hallintaprosessin kattavuutta ja luotettavuutta, riskienhallinnan tehokkuutta, resurssien käytön taloudellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, lakien ja määräysten sekä sisäisten toimintaperiaatteiden, suunnitelmien ja ohjeiden noudattamista, informaation oikeellisuutta, riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta sekä omaisuuden turvaamista.

Vakuutusyhtiöiden vastuulliset vakuutusmatemaatikot vastaavat oman vakuutusyhtiön aktuaaritoiminnosta ja siitä, että hinnoittelussa ja vakuutusteknisen vastuuvelan laskennassa sovellettavat vakuutusmatemaattiset menetelmät ovat asianmukaiset ja määrittelevät vakuutusteknisen vastuuvelan tason. Aktuaaritoiminnot hoitavat lakisääteisiä ja muita tehtäviään, joita ovat vastuuvelan laskenta, tariffien asianmukaisuudesta huolehtiminen, vakavaraisuuden tason arvioiminen, liiketoimintaa palveleva raportointi, tuotekehitykseen osallistuminen, vakuutustarjousten tekeminen ja tiedon laadusta huolehtiminen.

Fennia-ryhmässä varmistetaan sopivuus- ja luotettavuusarvioinnilla, että ryhmän ja yksittäisen yhtiön johtamisesta ja keskeisistä toiminnoista vastaavat henkilöt ovat tehtäviinsä sopivia ja luotettavia. Ryhmässä toimintojen ulkoistamiset järjestetään siten, että pystytään seuraamaan palveluntuottajien toimintaa ja takaamaan riittävä tiedonsaanti.

Riskiprofiili

Markkinaehtoisessa arvostusmaailmassa riskinottokykyä kuvaa ryhmätasolla taseen varojen ja velkojen erotus, jossa on otettu huomioon tase-erien korvattavuus ja siirtokelpoisuus ryhmätasolla, eli oman varallisuuden markkinaehtoinen määrä. Mitä enemmän ryhmällä on omaa varallisuutta, sitä enemmän sillä on riskinkantokykyä ja valinnanvapautta päättää, mitä riskejä se toiminnassaan kantaa. Ryhmän riskinottoa kuvaa kvantitatiivisesta näkökulmasta ryhmän toiminnan vaatima vakavaraisuuspääomavaatimus. Mitä suurempi vakavaraisuuspääomavaatimus, sitä enemmän riskiä ryhmällä on.

Tarkemmin vakavaraisuuspääomavaatimusta tutkimalla voidaan havaita, mistä ryhmän riskit muodostuvat. Analysoimalla oman varallisuuden määrää, vakavaraisuuspääomavaatimusta sekä näiden suhdetta saadaan käsitys ryhmän riskiprofiilista.

Fennia-ryhmän vakavaraisuuspääomavaatimus ennen vaimentavia eriä oli raportointikauden päättyessä 505,8 miljoonaa euroa. Tästä markkinariskin osuus oli 382,3 miljoonaa euroa, vastapuoliriskin 43,5 miljoonaa euroa, vakuutusriskin 155,4 miljoonaa euroa ja operatiivisen riskin 29,4 miljoonaa euroa. Muiden rahoitusalojen pääomavaatimus oli 0,5 miljoonaa euroa. Vaimentavien erien jälkeen vakavaraisuuspääomavaatimukseksi muodostui 392,7 miljoonaa euroa. Hyväksyttävän oman varallisuuden ollessa 775,9 miljoonaa euroa ryhmän suhteellinen vakavaraisuusasema oli 197,6 prosenttia.

Vakuutustoiminta perustuu vakuutusriskien ottamiseen, riskien hajauttamiseen vakuutuskannan sisällä ja vakuutusriskien hallintaan. Vakuutusriskin hallinnan tärkeimmät keinot ovat asianmukainen riskien valinta eli vastuunvalinta, hinnoittelu ja vakuutusehdot sekä jälleenvakuutussuojan hankkiminen. Vakuutusriskien hinnoittelussa pyritään riskivastaavuuteen.

Fennia-ryhmään vaikuttavia markkinariskejä eli sellaisia, jotka aiheuttavat varojen ja velkojen markkina-arvojen muutosten aiheuttamia vaikutuksia ryhmän taloudelliseen asemaan, ovat korko-, korkomarginaali- osake-, kiinteistö- ja valuuttakurssiriskit. Markkinariskejä on olennaista tarkastella koko taseen näkökulmasta. Vakavaraisuuslaskennassa taseen molemmat puolet arvostetaan markkinaehtoisesti, joten riskitekijöiden muutokset vaikuttavat samaan aikaan sekä varoihin että velkoihin.

Markkinariskitekijöiden muutokset vaikuttavat ryhmän vakavaraisuuteen kahta kautta: oman varallisuuden sekä vakavaraisuuspääomavaatimuksen muutoksena. Markkinariskien toteutuessa ryhmän oma varallisuus pienenee, mikä heikentää ryhmän vakavaraisuusasemaa. Muutokset varoissa ja veloissa vaikuttavat myös useimmiten ryhmän vakavaraisuuspääomavaatimukseen.

Fennia-ryhmän yleinen riskinottohalukkuus, riskinsietokyky sekä liiketoimintatavoitteet ohjaavat ryhmän sijoitustoimintaa ja luovat sijoitustoiminnalle reunaehtoja. Sijoitustoiminnassa ja markkinariskien hallinnassa pyritään saavuttamaan ryhmän asettamat liiketoimintatavoitteet ryhmän vakavaraisuustavoitteita vaarantamatta. Markkinariskien hallinnan kulmakivet ovat sijoitusten riittävä hajautus ja varovaisuusperiaate sekä riskien vähentämistekniikat. Markkinariskien altistumia ja niiden vaikutuksia mitataan omaisuuslajiallokaation, herkkyysanalyysin sekä kunkin markkinariskin aiheuttaman vakavaraisuuspääomavaatimuksen avulla.

Hajautushyödyt huomioiden markkinariskien vaikutus kokonaisuuteen eli kontribuutio kokonaispääomavaateeseen oli 71,4 prosenttia. Kontribuutio on tippunut 3,2 prosenttiyksikköä verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen pääosin sijoitusriskin pienentämisen vaikutuksesta. Markkinariskien sisällä taas osakeriskin kontribuutio markkinariskien vakavaraisuuspääomavaatimukseen oli suurin, 49,2 prosenttia. Sen osuus markkinariskien vakavaraisuuspääomavaatimuksesta on suurempi kuin osakesalkun osuus sijoitusvarallisuuden allokaatiosta.

Markkinariskien vakavaraisuuspääomavaatimustasoissa on vuoden aikana tapahtunut muutoksia. Selvimmin vakavaraisuuspääomavaatimus on vähentynyt valuuttariskissä, jossa valuuttajohdannaisten uusimisolettamakäsittely (sopimus korvataan aina uudella samankaltaisella sopimuksella sen erääntyessä) on laskenut riskin vakavaraisuuspääomavaatimusta. Myös korko- ja osakeriskin vakavaraisuuspääomavaatimukset ovat pienentyneet, kun taas keskittymäriski on hieman noussut.

Markkinariskien vaikutusta ryhmän vakavaraisuuteen kuvataan herkkyysanalyysien avulla. Herkkyysanalyyseillä saadaan hyvä arvio siitä, miten eri markkinariskiskenaariot vaikuttavat ryhmän vakavaraisuusasemaan. Herkkyyslaskelmat on tehty riskialueittain. Vakavaraisuus ja skenaarioiden aiheuttama vaikutus ryhmän taloudelliseen asemaan ovat edelliseen vuoteen verrattuna parantuneet. Vakavaraisuus on kasvanut sekä oman varallisuuden kasvamisen että vakavaraisuuspääomavaatimuksen pienenemisen vaikutuksesta.

Arvostus vakavaraisuustarkoituksiin

Tilinpäätöksessä ryhmän varat arvostetaan pääosin hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Vakavaraisuuslaskennassa varat arvostetaan käypään arvoon. Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset arvostetaan sekä tilinpäätöksessä että vakavaraisuuslaskennassa käypään arvoon. Vakavaraisuuslaskennassa ja tilinpäätöksen laadinnassa käytettävien arvostusmenetelmien välillä ei ole olennaisia eroja lukuun ottamatta seuraavia omistuksia.

Tilinpäätöksessä aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetään suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Vakavaraisuuslaskennassa liikearvo ja muut pitkävaikutteiset menot eivät sisällyt taseen varoihin.

Tilinpäätöshetken mukainen vakavaraisuuslaskentatekniikalla määritetty vakuutusteknisen vastuuvelan määrä oli 2 347,7 miljoonaa euroa. Tästä parhaan estimaatin osuus oli 2 241,9 miljoonaa euroa ja riskimarginaalin 105,8 miljoonaa euroa.

Henkivakuutusliiketoiminnassa kuolevuuden ja työkyvyttömyyden osalta yhtiön käyttämät oletukset perustuvat vakuutusalalla tehtyihin tutkimuksiin ja analyyseihin. Muilta osin vastuuvelan laskennassa käytetyt oletukset perustuvat Henki-Fennian oman vakuutuskannan käyttäytymishistoriaan ja nykyiseen vakuutusten hoitotapaan. Markkinaehtoinen vastuuvelka lasketaan vakuutussopimuksittain.

Vahinkovakuutusliiketoiminnassa vastuuvelan parhaan estimaatin kassavirrat on määritetty simulointitekniikalla. Käytetyn simulointimallin tarvitsemat parametrit on johdettu Fennian vakuutusmaksu- ja vahinkokorvausaineistoista. Fennia-ryhmän vastuuvelkaa määritettäessä ei ole käytetty vastaavuuskorjausta, volatiliteettikorjausta eikä siirtymäsäännöksiä.

Pääomanhallinta

Oman varallisuuden hallinnan tavoitteena on varmistaa oman varallisuuden riittävyys sääntelyn edellyttämän vakavaraisuuspääomavaatimuksen ja riittävän suuruisen ylitteen kattamiseen kaikkina hetkinä sekä allokoida pääomat keskeisille riskialueille riski-tuottosuhteeltaan tehokkaasti. Tarvittava oman varallisuuden vähimmäistaso määrittää oman varallisuuden vähimmäismäärän, jolla ryhmä suurella todennäköisyydellä pystyy täyttämään vakuutettujen etuja koskevat velvoitteensa. Tämä oman varallisuuden määrä määräytyy suurempana vakavaraisuussääntelyn edellyttämästä vakavaraisuuspääomavaatimuksesta ja ryhmän oman riskikäsityksen mukaisesti määritellystä vakavaraisuuspääomavaatimuksesta.

Ennalta-arvaamattomia stressitekijöitä varten Fennia-ryhmä määrittää halutun suuruisen pääomapuskurin tarvittavan oman varallisuuden vähimmäismäärän päälle. Pääomapuskurin tarkoituksena on antaa ryhmälle aikaa sopeuttaa riskiasemaansa äkillisten ja yllättävien tilanteiden realisoiduttua eli mukauttaa riski-tuottoasemaansa ja vakavaraisuusasemansa harkitusti uutta toimintatilannetta vastaavalle tasolle. Vuosittain tehtävässä riskinottosuunnitelmassa määritetään ryhmän riskinottohalukkuus ja riskinsietokyky sekä allokoidaan riskillinen pääoma kokonaisuudelle ja yksittäisille riskeille.

Fennia-ryhmän vakavaraisuuspääomavaatimus raportointikauden lopussa oli 392,7 miljoonaa euroa ja vähimmäisvakavaraisuuspääomavaatimus 107,8 miljoonaa euroa. Ryhmä ei käytä sisäistä mallia, yhtiökohtaisia parametreja, yksinkertaistettua laskentaa eikä duraatioon perustuvaa osakeriskin alaosiota vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskemiseen. Ryhmä ei ole raportointikaudella alittanut sääntelyn edellyttämää vakavaraisuus- tai vähimmäisvakavaraisuuspääomavaatimustaan.