Arvostus vakavaraisuustarkoituksiin

Varat

Varojen arvostamisperiaatteet

Yleistä

Yhtiö luokittelee vakavaraisuustarkoitusta varten varat luokkiin sääntelyn edellyttämällä tavalla. Luokittelu perustuu varojen luonteeseen ja riskiluokitukseen.

Sijoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään toimivilla markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella. Instrumentit arvostetaan ostokurssiin tai viimeiseen kaupantekohintaan, mikäli hintalähteen pörssissä on käytössä huutokauppamenettely. Jos sijoitusinstrumentille kokonaisuutena ei ole olemassa julkista noteerausta, mutta sen osatekijöille on olemassa toimivat markkinat, käypä arvo määritetään osatekijöiden markkinahintojen perusteella.

Jos toimivilla markkinoilla noteerataan korko (hinnan sijaan), käytetään tätä markkinoilla noteerattua korkoa arvostusmenetelmän syöttötietona käypää arvoa määritettäessä. Jos markkinoilla noteerattu korko ei sisällä luottoriskiä tai muita sellaisia tekijöitä, jotka markkinaosapuolet ottaisivat huomioon instrumentin arvoa määrittäessään, tehdään näitä tekijöitä koskevat oikaisut.  

Jos markkinat eivät ole toimivat tai arvopaperilla ei ole noteerausta, käypä arvo määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla.

Jos rahoitusvaroihin kuuluvan omaisuuserän käypää arvoa ei ole mahdollista määritellä, hankintamenon katsotaan olevan riittävän lähellä oleva arvio käyvästä arvosta. Tällaisten varojen määrä yhtiön taseessa on merkityksetön.

Kiinteistöjen käyvät arvot arvioidaan käyttäen tuleviin tuottoihin ja markkinaehtoisiin tuotto-odotuksiin perustuvaa tuottoarvomenetelmää. Arvioinnin lähtökohtana ovat kiinteistökohtaiset ominaisuudet koskien mm. kiinteistön sijaintia, kuntoa ja vuokraustilannetta sekä markkinalähtöiset vertailutiedot koskien vaihtoehtoisia vuokria ja tuottovaatimustasoja. Arviointiin on merkittävimpien kiinteistökohteiden osalta osallistunut ulkopuolinen kiinteistöarvioitsija ja muilta osin arviointi on suoritettu käyttäen konsernin omaa asiantuntemusta.

Vakavaraisuuslaskennassa asiakaslainat arvostetaan markkinaehtoisesti malliin perustuen (ns. mark-to-model -arvostus). Arvostusmalli perustuu kolmeen keskeiseen tekijään. Kassavirrat ennustetaan tulevaisuuteen ottaen huomioon lainan luonne ja takaisinmaksuaika. Kassavirrat diskontataan korolla, jossa huomioidaan markkinoilta johdettu riskitön korko ja vastapuolen luottoluokitusta heijastava riskipreemio.

Johdannaissopimusten käyvät arvot määritetään markkinainstrumenteista johdettuihin kassavirtaennusteisiin ja markkinainstrumenteista johdettuun riskittömään korkoon perustuen.

Arvostamisperiaatteisiin tai arviointiperusteisiin ei ole tehty muutoksia raportointijakson aikana.

Tulevaisuutta koskeviin oletuksiin ja arvioperusteisiin päätelmiin liittyvät epävarmuustekijät liittyvät lähinnä kiinteistöjen käypien arvojen arviointiin.  

Sijoitukset (milj. euroa)

Vakavaraisuus-
laskennan tase

Tilinpäätöstase

Erotus

 

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, omassa käytössä

26,9

5,7

21,2

Kiinteistöt, muut kuin omassa käytössä olevat

206,7

132,3

74,4

Osakkeet

167,3

148,1

19,2

Omistusosuudet sidosyrityksissä

217,6

53,2

164,4

Joukkovelkakirjalainat

480,7

472,4

8,3

Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset

471,0

446,3

24,7

Lainat

159,4

178,5

-19,1

Talletukset, jotka eivät kuulu muihin rahavaroihin

2,0

2,0

0,0

Johdannaiset

0,2

0,0

0,2

Sijoitukset yhteensä

1732,0

1438,6

293,4

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Tilinpäätöksessä aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetään suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Jos on viitteitä siitä, että näiden omaisuuserien arvo on alentunut, kirjataan arvonalennuspoistoja. Vakavaraisuuslaskennassa liikearvo ja muut pitkävaikutteiset menot eivät sisälly taseen varoihin.

Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet

Kiinteistöt esitetään tilinpäätöstaseessa suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Kiinteistöosakkeet sekä maa- ja vesialueet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Kiinteistöjen käyvät arvot esitetään tilinpäätöksen liitetietona. Vakavaraisuuslaskennassa kiinteistösijoitukset arvostetaan käypään arvoon.

Osakkeet ja osuudet

Osakkeet ja osuudet esitetään tilinpäätöstaseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Noteerattujen arvopapereiden sekä sellaisten arvopapereiden, joille on olemassa markkinat, käypänä arvona käytetään vuoden viimeisintä saatavilla olevaa jatkuvan kaupankäynnin mukaista kurssia tai sen puuttuessa viimeisintä kaupankäyntikurssia. Noteeraamattomien arvopapereiden käypänä arvona käytetään todennäköistä luovutushintaa, jäljellä olevaa hankintamenoa tai substanssiin pohjautuvaa arvoa. Pääomasijoitusrahasto-osuuksien käypänä arvona käytetään hallinnointiyhtiön ilmoittamaa arviota rahaston käyvästä arvosta. Käyvät arvot esitetään tilinpäätöksen liitetietona. Vakavaraisuuslaskennassa nämä sijoitukset arvostetaan käypään arvoon.

Tytäryhtiön osakkeet

Tytäryhtiönä olevan henkivakuutusyhtiön osakkeet esitetään tilinpäätöstaseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Tytäryhtiön osakkeiden käypä arvo tilinpäätöksessä perustuu Embedded Value -menetelmään. Embedded Value perustuu muunneltuun tytäryhtiön vakavaraisuuslaskennan taseeseen. Käypä arvo esitetään tilinpäätöksen liitetietona. Vakavaraisuuslaskennassa henkivakuutusyhtiön omistuksen arvo on tytäryhtiön vakavaraisuuslaskennan taseen varojen ja velkojen erotus.

Rahoitusmarkkinavälineet

Rahoitusmarkkinavälineet esitetään tilinpäätöstaseessa hankintamenon määräisinä. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Rahoitusmarkkinavälineiden nimellisarvon ja hankintamenon välinen erotus jaksotetaan korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Korkotason vaihtelusta aiheutuvia arvonmuutoksia ei kirjata. Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuteen liittyvät arvonalentumiset kirjataan tulokseen. Käyvät arvot esitetään tilinpäätöksen liitetietona. Vakavaraisuuslaskennassa nämä sijoitukset arvostetaan käypään arvoon.

Johdannaiset

Tilinpäätöksessä ei-suojaavasti käsitellyn johdannaissopimuksen käyvän arvon ja sitä korkeamman kirjanpitoarvon/sopimuskurssin negatiivinen erotus kirjataan kuluksi. Realisoitumattomia tuottoja ei kirjata. Korkojohdannaisista merkitään tilikauden tuotoksi ja kuluksi sopimuksen perusteella tilikauteen kohdistuvat korot. Käyvät arvot esitetään tilinpäätöksen liitetietona. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaissopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon.

Lainasaamiset ja talletukset

Lainasaamiset ja talletukset esitetään tilinpäätöstaseessa nimellisarvon tai tätä pysyvästi alemman todennäköisen arvon määräisenä. Vakavaraisuuslaskennassa asiakaslainat arvostetaan käypään arvoon.  

Vakuutusmaksusaamiset

Vakuutusmaksusaamiset merkitään taseeseen todennäköiseen arvoon ja muut saamiset nimellisarvoon tai tätä pysyvästi alempaan todennäköiseen arvoon. Vakuutusmaksusaamisten nimellisarvosta on vähennetty kokemusperäinen raukeaminen, jolloin saadaan niiden todennäköinen arvo. Saaminen, josta ei todennäköisesti saada maksusuoritusta, kirjataan luottotappioksi. Vakavaraisuuslaskennassa vakuutusmaksusaamisiksi luetaan vain erääntyneet saamiset.

Olennaiset erot arvostamisperiaatteissa

Vakavaraisuuslaskennassa ja tilinpäätöksen laadinnassa käytettävien arvostusmenetelmien välillä ei ole olennaisia eroja lukuun ottamatta seuraavia omistuksia.

Vakavaraisuuslaskennassa sijoituksiin liittyvät siirtyvät korot luetaan kyseisen omaisuuserän käypään arvoon. Tilinpäätöstaseessa sijoitusten siirtyvät korot sisältyvät ryhmään saamiset.

Tilinpäätöksessä asiakaslainat arvostetaan nimellisarvoonsa. Vakavaraisuuslaskennassa lainat arvostetaan markkinaehtoisesti.

Vakavaraisuuslaskennassa henkivakuutustytäryhtiön omistuksen arvo on tytäryhtiön vakavaraisuuslaskennan taseen varojen ja velkojen erotus.