Yhteenveto

Yhteenveto

Vakavaraisuussääntelyn mukainen Vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskeva kertomus kuvaa Fennian vuoden 2016 liiketoimintaa, tuloksellisuutta, hallintojärjestelmää, riskiprofiilia, arvostusta vakavaraisuustarkoituksiin sekä pääomanhallintaa.

Liiketoiminta ja tuloksellisuus

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia, josta tässä kertomuksessa käytetään nimitystä Fennia, on asiakkaidensa omistama keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö.

Fennia harjoittaa vakuutus- ja sijoitustoimintaa. Raportointikaudella yhtiön ensivakuutuksen maksutulo oli 417,0 miljoonaa euroa (429,0 milj. euroa). Yritysasiakkaiden maksutulo pieneni heijastellen taloussuhdannetta. Kotitalousasiakkaiden maksutulo sen sijaan kasvoi edellisestä vuodesta. Riskisuhde oli 67,0 prosenttia (67,6 %) ja toimintakulusuhde 33,9 prosenttia (30,9 %), jolloin yhdistetyksi kulusuhteeksi muodostui 100,9 prosenttia (98,5 %). Operatiivinen yhdistetty kulusuhde jäi tavoitteen mukaisesti alle 97 prosentin.

Raportointikauden päättyessä Fennian sijoitusomaisuus oli 1 617,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 sijoitusten nettotuotto käyvin arvoin oli 42,3 miljoonaa euroa (58,5 milj. euroa) ja tuotto sitoutuneelle pääomalle 2,7 prosenttia (3,9 %). Koko vuoden vallinnut alhainen korkotaso laski merkittävästi sijoitustoiminnan tuottoa, koska runsas puolet Fennian sijoitusallokaatiosta koostuu korkosijoituksista. Osakemarkkinoiden nousun ansiosta osakesalkun tuotto kääntyi loppuvuonna positiiviseksi ja paransi yhtiön kokonaissijoitustulosta. Kiinteistösijoitusten tuotto jatkui vakaana ja ne tuottivat omaisuuslajeista parhaiten.

Hallintojärjestelmä

Keskinäisen yhtiömuodon mukaisesti ylintä päätösvaltaa Fenniassa käyttävät yhtiökokouksen kautta vakuutuksenottajat eli Fennian asiakkaat. Yhtiön hallintoelimiä ovat hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja. Hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhtiön hallintoa. Yhtiökokous valitsee hallintoneuvoston jäsenet Fennian vakuutuksenottajien piiristä. Fennian hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen apuna toimii nimitys- ja palkitsemisvaliokunta sekä Fennian ja Henki-Fennian hallitusten yhteinen tarkastusvaliokunta. Fennialla on hallituksen nimittämä toimitusjohtaja, joka hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa.

Fennia-konsernissa riskienhallinnalla tarkoitetaan koordinoituja strategioita, prosesseja, periaatteita ja toimenpiteitä, joilla konserniin ja konserniyhtiöihin kohdistuvat riskit tunnistetaan, mitataan ja ilmoitetaan sekä niitä seurataan ja hallitaan.

Vakavaraisuuden hallinnalla määritetään ja ohjataan konserniyhtiöiden ja konsernin riskinkantokykyä, riskinottohalukkuutta ja riskinsietokykyä sekä keskeisten riskien rajoituksia. Yhtiöt noudattavat toiminnassaan konsernitasolla yhteisesti määriteltyä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan kehikkoa, joka on kuvattu konserniyhtiöiden hallitusten vahvistamissa periaateasiakirjoissa.

Riskien- ja vakavaraisuuden hallintaa koskevien tehtävien valmistelua, ohjaamista, koordinointia ja tiedon välittämistä varten on perustettu konsernin vakuutusyhtiöiden riskienhallinnan johtoryhmä.

Fennia-konsernin hallinto- ja riskienhallintajärjestelmän ohjausmalli rakentuu kolmesta puolustuslinjasta, joilla kullakin on omat tehtävänsä. Hallintojärjestelmän riippumattomat avaintoiminnot eli riskienhallinta-, compliance- ja aktuaaritoiminto ovat organisoitu tavalla, joka varmistaa niiden toiminnan riippumattomuuden ja riittävän itsenäisyyden. Toiminnot raportoivat koordinoidusti tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.

Kolmen puolustuslinjan mallissa vastuu riskien- ja vakavaraisuuden hallinnasta jakautuu eri toimijoiden kesken. Riskienhallintatoiminto toimii Fennian hallituksen ja toimitusjohtajan alaisuudessa itsenäisenä yksikkönä ja tuottaa riskienhallintatoiminnon palvelut kaikille konserniyhtiöille. Riskienhallintajärjestelmän keskeisenä tavoitteena on tuottaa näkemyksiä, analyysejä ja arvioita yksittäisten riskien ja näiden yhdistelmien mahdollisesti realisoituvista taloudellisista vaikutuksista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä osaksi liiketoiminnan suunnittelua ja strategian toteuttamista.

Oma riski- ja vakavaraisuusarvio ORSA on kunkin konserniyhtiön hallituksen, toimitusjohtajan ja muun toimivan johdon työkalu. Omassa riski- ja vakavaraisuusarviossa tunnistetaan riskit, muodostetaan oma käsitys riskien pääomatarpeista sekä toteutetaan ennusteita ja skenaarioita yhtiön taloudellisesta tulevaisuudesta ja riskien realisoitumisesta mahdollisesti aiheutuvista taloudellisista seurauksista. Oma riski- ja vakavaraisuusarvio on Fennia-konsernissa osa jatkuvaa riskienhallinnan prosessia ja prosessin tuloksena koostetaan vähintään kerran vuodessa yhteenveto. Tämä ORSA-raportti sisältää kokonaiskuvan yhtiön tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä liiketoimintojen, strategisten linjausten, riskien ja vakavaraisuuden osalta.

Fennian sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa toiminnan tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus, tuloksellisuus, taloudellisen tiedon ja raportoinnin luotettavuus sekä säännösten noudattaminen. Fennian sisäisen tarkastuksen tehtävänä on seurata ja arvioida konsernin sisäisen valvonnan sekä hallinnon riittävyyttä ja tehokkuutta. Sisäinen tarkastus arvioi yhtiön strategian ja tavoitteiden saavuttamista, vakavaraisuuden hallintaprosessin kattavuutta ja luotettavuutta, riskienhallinnan tehokkuutta, resurssien käytön taloudellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, lakien ja määräysten sekä sisäisten toimintaperiaatteiden, suunnitelmien ja ohjeiden noudattamista, informaation oikeellisuutta, riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta sekä omaisuuden turvaamista.

Vakuutusyhtiön vastuullinen vakuutusmatemaatikko vastaa Fennian aktuaaritoiminnosta ja siitä, että hinnoittelussa ja vakuutusteknisen vastuuvelan laskennassa sovellettavat vakuutusmatemaattiset menetelmät ovat asianmukaiset ja määrittelee vakuutusteknisen vastuuvelan tason. Aktuaaritoiminto hoitaa lakisääteisiä ja muita tehtäviään, joita ovat vastuuvelan laskenta, tariffien asianmukaisuudesta huolehtiminen, vakavaraisuuden tason arvioiminen, liiketoimintaa palveleva raportointi, tuotekehitykseen osallistuminen, vakuutustarjousten tekeminen ja tiedon laadusta huolehtiminen.

Fennia-konsernissa varmistetaan sopivuus- ja luotettavuusarvioinnilla, että konsernin johtamisesta ja keskeisistä toiminnoista vastaavat henkilöt ovat tehtäviinsä sopivia ja luotettavia. Fenniassa toimintojen ulkoistamiset järjestetään siten, että yhtiö pystyy seuraamaan palveluntuottajien toimintaa ja takaamaan riittävän tiedonsaannin.

Riskiprofiili

Markkinaehtoisessa arvostusmaailmassa riskinottokykyä kuvaa taseen varojen ja velkojen erotus eli omien varojen markkinaehtoinen määrä. Mitä enemmän yhtiöllä on omia varoja, sitä enemmän sillä on riskinkantokykyä ja valinnanvapautta päättää, mitä riskejä se toiminnassaan kantaa. Yhtiön riskinottoa kuvaa kvantitatiivisesta näkökulmasta yhtiön toiminnan vaatima vakavaraisuuspääomavaatimus. Mitä suurempi vakavaraisuuspääomavaatimus, sitä enemmän riskiä yhtiöllä on. Tarkemmin vakavaraisuuspääomavaatimusta tutkimalla voidaan havaita, mistä yhtiön riskit muodostuvat. Analysoimalla omien varojen määrää, vakavaraisuuspääomavaatimusta sekä näiden suhdetta saadaan käsitys yhtiön riskiprofiilista.

Fennian vakavaraisuuspääomavaatimus ennen vaimentavia eriä oli raportointikauden päättyessä 390,6 miljoonaa euroa. Tästä markkinariskin osuus oli 301,3 miljoonaa euroa, vastapuoliriskin 32,8 miljoonaa euroa, vakuutusriskin 99,5 miljoonaa euroa ja operatiivisen riskin 25,5, miljoonaa euroa. Vaimentavien erien jälkeen vakavaraisuuspääomavaatimukseksi muodostui 312,5 miljoonaa euroa. Hyväksyttävän oman varallisuuden ollessa 786,3 miljoonaa euroa yhtiön suhteellinen vakavaraisuusasema oli 251,6 prosenttia.

Vakuutustoiminta perustuu vakuutusriskien ottamiseen, riskien hajauttamiseen vakuutuskannan sisällä ja vakuutusriskien hallintaan. Vakuutusriskin hallinnan tärkeimmät keinot ovat asianmukainen riskien valinta eli vastuunvalinta, hinnoittelu ja vakuutusehdot sekä jälleenvakuutussuojan hankkiminen. Vakuutusriskien hinnoittelussa pyritään riskivastaavuuteen.

Fenniaan vaikuttavia markkinariskejä eli sellaisia, jotka aiheuttavat varojen ja velkojen markkina-arvojen muutosten aiheuttamia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan, ovat korko-, korkomarginaali- osake-, kiinteistö- ja valuuttakurssiriskit. Markkinariskejä on olennaista tarkastella koko taseen näkökulmasta. Vakavaraisuuslaskennassa taseen molemmat puolet arvostetaan markkinaehtoisesti, joten riskitekijöiden muutokset vaikuttavat samaan aikaan sekä varoihin että velkoihin.

Markkinariskitekijöiden muutokset vaikuttavat yhtiön vakavaraisuuteen kahta kautta: omien varojen sekä vakavaraisuuspääomavaatimuksen muutoksena. Markkinariskien toteutuessa yhtiön omat varat pienenevät, mikä heikentää yhtiön vakavaraisuusasemaa. Muutokset varoissa ja veloissa vaikuttavat myös useimmiten yhtiön vakavaraisuuspääomavaatimukseen.

Fennian yleinen riskinottohalukkuus, riskinsietokyky sekä liiketoimintatavoitteet ohjaavat yhtiön sijoitustoimintaa ja luovat sijoitustoiminnalle reunaehtoja. Sijoitustoiminnassa ja markkinariskien hallinnassa pyritään saavuttamaan yhtiön asettamat liiketoimintatavoitteet yhtiön vakavaraisuustavoitteita vaarantamatta. Markkinariskien hallinnan kulmakivet ovat sijoitusten riittävä hajautus ja varovaisuusperiaate sekä riskien vähentämistekniikat. Markkinariskien altistumia ja niiden vaikutuksia mitataan omaisuuslajiallokaation, herkkyysanalyysin sekä kunkin markkinariskin aiheuttaman vakavaraisuuspääomavaatimuksen avulla.

Hajautushyödyt huomioiden markkinariskien vaikutus kokonaisuuteen eli kontribuutio kokonaispääomavaateeseen oli 73,4 prosenttia. Määrä ja kontribuutio ovat pysyneet lähes samansuuruisina vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Markkinariskin sisällä taas osakeriskin kontribuutio markkinariskien vakavaraisuuspääomavaatimukseen oli suurin, 56,8 prosenttia. Sen osuus markkinariskien vakavaraisuuspääomavaatimuksesta on suurempi kuin osakesalkun osuus sijoitusvarallisuuden allokaatiosta.

Vaikka markkinariskien vakavaraisuuspääomavaatimus on pysynyt melko muuttumattomana vuoden aikana, on riskien tasoissa tapahtunut muutoksia. Selvimmin vakavaraisuuspääomavaatimus on vähentynyt valuuttariskissä, jossa valuuttajohdannaisten uusimisolettamakäsittely, jolloin sopimus korvataan aina uudella samankaltaisella sopimuksella sen erääntyessä, on laskenut riskin vakavaraisuuspääomavaatimusta. Keskittymäriskin merkittävä muutos taas johtuu Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennian vakavaraisuusaseman myönteisestä kehityksestä, jolloin omistuksen Fennialle aiheuttama vakavaraisuuspääomavaatimus on pienentynyt.

Markkinariskien vaikutusta yhtiön vakavaraisuuteen kuvataan herkkyysanalyysien avulla. Herkkyysanalyyseillä saadaan hyvä arvio siitä, miten eri markkinariskiskenaariot vaikuttavat yhtiön vakavaraisuusasemaan. Herkkyyslaskelmat on tehty riskialueittain. Vakavaraisuus ja skenaarioiden aiheuttama vaikutus yhtiön taloudelliseen asemaan ovat edelliseen vuoteen verrattuna pysyneet melko muuttumattomina valuuttariskiä lukuun ottamatta. Valuuttakurssien muutoksilla ei ole kovin suurta vaikutusta Fennian vakavaraisuuteen, sillä valuuttariski on pääosin suojattu valuuttajohdannaisten avulla.

Arvostus vakavaraisuustarkoituksiin

Tilinpäätöksessä yhtiön varat arvostetaan pääosin hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Vakavaraisuuslaskennassa varat arvostetaan käypään arvoon. Vakavaraisuuslaskennassa ja tilinpäätöksen laadinnassa käytettävien arvostusmenetelmien välillä ei ole olennaisia eroja lukuun ottamatta seuraavia omistuksia: tilinpäätöksessä aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetään suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Vakavaraisuuslaskennassa liikearvo ja muut pitkävaikutteiset menot eivät sisällyt taseen varoihin. Tilinpäätöksessä asiakaslainat arvostetaan nimellisarvoonsa ja vakavaraisuuslaskennassa lainat arvostetaan markkinaehtoisesti. Vakavaraisuuslaskennassa henkivakuutustytäryhtiön omistuksen arvo on tytäryhtiön vakavaraisuuslaskennan taseen varojen ja velkojen erotus.

Tilinpäätöshetken mukainen vakavaraisuuslaskentatekniikalla määritetty vakuutusteknisen vastuuvelan määrä oli 900,7 miljoonaa euroa. Tästä parhaan estimaatin osuus oli 841,9 miljoonaa euroa ja riskimarginaalin 58,7 miljoonaa euroa. Vastuuvelan parhaan estimaatin kassavirrat on määritetty simulointitekniikalla. Käytetyn simulointimallin tarvitsemat parametrit on johdettu Fennian vakuutusmaksu- ja vahinkokorvausaineistoista. Fennian vastuuvelkaa määritettäessä ei ole käytetty vastaavuuskorjausta, volatiliteettikorjausta eikä siirtymäsäännöksiä.

Pääomanhallinta

Oman varallisuuden hallinnan tavoitteena on varmistaa varojen riittävyys sääntelyn edellyttämän vakavaraisuuspääomavaatimuksen ja riittävän suuruisen ylitteen kattamiseen kaikkina hetkinä sekä allokoida pääomat keskeisille riskialueille riski-tuottosuhteeltaan tehokkaasti. Tarvittava oman varallisuuden vähimmäistaso määrittää oman varallisuuden vähimmäismäärän, jolla yhtiö suurella todennäköisyydellä pystyy täyttämään vakuutettujen etuja koskevat velvoitteensa. Tämä oman varallisuuden määrä määräytyy suurempana vakavaraisuussääntelyn edellyttämästä vakavaraisuuspääomavaatimuksesta ja yhtiön oman riskikäsityksen mukaisesti määritellystä vakavaraisuuspääomavaatimuksesta.

Ennalta-arvaamattomia stressitekijöitä varten Fennia määrittää halutun suuruisen pääomapuskurin tarvittavan oman varallisuuden vähimmäismäärän päälle. Pääomapuskurin tarkoituksena on antaa yhtiölle aikaa sopeuttaa riskiasemaansa äkillisten ja yllättävien tilanteiden realisoiduttua eli mukauttaa riski-tuottoasemaansa ja vakavaraisuusasemansa harkitusti uutta toimintatilannetta vastaavalle tasolle. Vuosittain tehtävässä riskinottosuunnitelmassa määritetään yhtiön riskinottohalukkuus ja riskinsietokyky sekä allokoidaan riskillinen pääoma kokonaisuudelle ja yksittäisille riskeille.

Fennian vakavaraisuuspääomavaatimus raportointikauden lopussa oli 312,5 miljoonaa euroa ja vähimmäispääomavaatimus 78,1 miljoonaa euroa. Yhtiö ei käytä sisäistä mallia, yhtiökohtaisia parametreja, yksinkertaistettua laskentaa eikä duraatioon perustuvaa osakeriskin alaosiota vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskemiseen.

Yhtiö ei ole raportointikaudella alittanut sääntelyn edellyttämää vakavaraisuus- tai vähimmäispääomavaatimustaan.