Yhteenveto

Yhteenveto

Vakavaraisuussääntelyn mukainen Vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskeva kertomus kuvaa Henki-Fennian vuoden 2016 liiketoimintaa, tuloksellisuutta, hallintojärjestelmää, riskiprofiilia, arvostusta vakavaraisuustarkoituksiin sekä pääomanhallintaa.

Liiketoiminta ja tuloksellisuus

Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia, josta tässä kertomuksessa käytetään nimitystä Henki-Fennia, on Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian omistama henkivakuutusyhtiö. Liiketoiminnassaan Henki-Fennia harjoittaa vakuutustoimintaa sekä sijoitustoimintaa.

Raportointikaudella yhtiön ensivakuutuksen maksutulo oli 207,1 miljoonaa euroa (199,8 milj. euroa). Sijoitussidonnaisten vakuutusten maksujen osuus kokonaismaksutulosta oli 79,7 prosenttia (79,2 %). Maksettujen korvausten määrä oli 90,7 miljoonaa euroa (83,2 milj. euroa). Yhtiön riskiliikkeen tulos oli 9,0 miljoonaa euroa. Yhtiön liikekulut olivat 14,0 miljoonaa euroa (13,5 milj. euroa). Liikekustannussuhteeksi muodostui 94,8 prosenttia (100,8 %), kun otetaan mukaan sijoitussidonnaisen vakuutuksen sijoituskohteina olevien rahastojen palkkiotuotot.

Henki-Fennia maksoi vuonna 2016 asiakashyvityksiä asiakkaille 2,4 miljoonaa euroa.

Raportointikauden päättyessä Henki-Fennian sijoitusomaisuus oli 755,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 sijoitusten nettotuotto käyvin arvoin oli 30,5 miljoonaa euroa (34,7 milj. euroa) ja tuotto sitoutuneelle pääomalle 4,3 prosenttia (5,0 %).

Koko vuoden vallinnut alhainen korkotaso laski merkittävästi sijoitustoiminnan tuottoa, koska valtaosa Henki-Fennian sijoitusallokaatiosta koostuu korkosijoituksista. Allokaatio on muuttunut aiempaa korkopainotteisemmaksi ja alhaisempi riskinotto on laskenut yhtiön sijoitussalkun tuotto-odotusta sekä raportointikauden tuottoa. Osakemarkkinoiden nousun ansiosta osakesalkun tuotto kääntyi loppuvuonna positiiviseksi ja paransi yhtiön kokonaissijoitustulosta. Kiinteistösijoitukset tuottivat erinomaisesti ja kokonaisuudessaan voidaan sijoitussalkun tuottoa pitää hyvänä korkoympäristö ja sijoitusallokaatio huomioiden.

Hallintojärjestelmä

Henki-Fenniassa ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokouksen kautta osakkeenomistaja Fennia. Henki-Fennian hallintoelimiä ovat hallitus ja toimitusjohtaja. Henki-Fennian hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen apuna toimii Fennian ja Henki-Fennian hallitusten yhteinen tarkastusvaliokunta. Henki-Fennialla on hallituksen nimittämä toimitusjohtaja, joka hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa.

Fennia-konsernissa riskienhallinnalla tarkoitetaan koordinoituja strategioita, prosesseja, periaatteita ja toimenpiteitä, joilla konserniin ja konserniyhtiöihin kohdistuvat riskit tunnistetaan, mitataan ja ilmoitetaan sekä niitä seurataan ja hallitaan. Vakavaraisuuden hallinta koostuu strategioista, prosesseista, periaatteista ja toimenpiteistä, joilla määritetään ja ohjataan konserniyhtiöiden ja konsernin riskinkantokykyä, riskinottohalukkuutta ja riskinsietokykyä sekä keskeisten riskien rajoituksia. Yhtiöt noudattavat toiminnassaan konsernitasolla yhteisesti määriteltyä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan kehikkoa, joka on kuvattu konserniyhtiöiden hallitusten vahvistamissa periaateasiakirjoissa.

Riskien- ja vakavaraisuuden hallintaa koskevien tehtävien valmistelua, ohjaamista, koordinointia ja tiedon välittämistä varten on perustettu konsernin vakuutusyhtiöiden riskienhallinnan johtoryhmä. Fennia-konsernin hallinto- ja riskienhallintajärjestelmän ohjausmalli rakentuu kolmesta puolustuslinjasta, joilla kullakin on omat tehtävänsä. Hallintojärjestelmän riippumattomat avaintoiminnot eli riskienhallinta-, compliance- ja aktuaaritoiminto on organisoitu tavalla, joka varmistaa niiden toiminnan riippumattomuuden ja riittävän itsenäisyyden. Toiminnot raportoivat koordinoidusti tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.

Kolmen puolustuslinjan mallissa vastuu riskien- ja vakavaraisuuden hallinnasta jakautuu eri toimijoiden kesken. Riskienhallintatoiminto toimii Fennian hallituksen ja toimitusjohtajan alaisuudessa itsenäisenä yksikkönä ja tuottaa riskienhallintatoiminnon palvelut kaikille konserniyhtiöille. Riskienhallintajärjestelmän keskeisenä tavoitteena on tuottaa näkemyksiä, analyysejä ja arvioita yksittäisten riskien ja näiden yhdistelmien mahdollisesti realisoituvista taloudellisista vaikutuksista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä osaksi liiketoiminnan suunnittelua ja strategian toteuttamista.

Oma riski- ja vakavaraisuusarvio ORSA on kunkin konserniyhtiön hallituksen, toimitusjohtajan ja muun toimivan johdon työkalu. Omassa riski- ja vakavaraisuusarviossa tunnistetaan riskit, muodostetaan oma käsitys riskien pääomatarpeista sekä toteutetaan ennusteita ja skenaarioita yhtiön taloudellisesta tulevaisuudesta ja riskien realisoitumisesta mahdollisesti aiheutuvista taloudellisista seurauksista. Oma riski- ja vakavaraisuusarvio on Fennia-konsernissa osa jatkuvaa riskienhallinnan prosessia ja prosessin tuloksena koostetaan vähintään kerran vuodessa yhteenveto. Tämä ORSA-raportti sisältää kokonaiskuvan yhtiön tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä liiketoimintojen, strategisten linjausten, riskien ja vakavaraisuuden osalta.

Henki-Fennian sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa toiminnan tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus, tuloksellisuus, taloudellisen tiedon ja raportoinnin luotettavuus sekä säännösten noudattaminen. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on seurata ja arvioida konsernin sisäisen valvonnan sekä hallinnon riittävyyttä ja tehokkuutta. Sisäinen tarkastus arvioi yhtiön strategian ja tavoitteiden saavuttamista, vakavaraisuuden hallintaprosessin kattavuutta ja luotettavuutta, riskienhallinnan tehokkuutta, resurssien käytön taloudellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, lakien ja määräysten sekä sisäisten toimintaperiaatteiden, suunnitelmien ja ohjeiden noudattamista, informaation oikeellisuutta, riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta sekä omaisuuden turvaamista.

Vakuutusyhtiön vastuullinen vakuutusmatemaatikko vastaa Henki-Fennian aktuaaritoiminnosta ja siitä, että hinnoittelussa ja vakuutusteknisen vastuuvelan laskennassa sovellettavat vakuutusmatemaattiset menetelmät ovat asianmukaiset ja määrittelee vakuutusteknisen vastuuvelan tason. Aktuaaritoiminto hoitaa lakisääteisiä ja muita tehtäviään, joita ovat vastuuvelan laskenta, tariffien asianmukaisuudesta huolehtiminen, vakavaraisuuden tason arvioiminen, liiketoimintaa palveleva raportointi, tuotekehitykseen osallistuminen, vakuutustarjousten tekeminen ja tiedon laadusta huolehtiminen.

Fennia-konsernissa varmistetaan sopivuus- ja luotettavuusarvioinnilla, että konsernin johtamisesta ja keskeisistä toiminnoista vastaavat henkilöt ovat tehtäviinsä sopivia ja luotettavia. Henki-Fenniassa toimintojen ulkoistamiset järjestetään siten, että yhtiö pystyy seuraamaan palveluntuottajien toimintaa ja takaamaan riittävän tiedonsaannin.

Riskiprofiili

Markkinaehtoisessa arvostusmaailmassa riskinottokykyä kuvaa taseen varojen ja velkojen erotus eli omien varojen markkinaehtoinen määrä. Mitä enemmän yhtiöllä on omia varoja, sitä enemmän sillä on riskinkantokykyä ja valinnanvapautta päättää, mitä riskejä se toiminnassaan kantaa. Yhtiön riskinottoa kuvaa kvantitatiivisesta näkökulmasta yhtiön toiminnan vaatima vakavaraisuuspääomavaatimus. Mitä suurempi vakavaraisuuspääomavaatimus, sitä enemmän riskiä yhtiöllä on. Tarkemmin vakavaraisuuspääomavaatimusta tutkimalla voidaan havaita, mistä yhtiön riskit muodostuvat. Analysoimalla omien varojen määrää, vakavaraisuuspääomavaatimusta sekä näiden suhdetta saadaan käsitys yhtiön riskiprofiilista.

Henki-Fennian vakavaraisuuspääomavaatimus ennen vaimentavia eriä oli raportointikauden päättyessä 161,9 miljoonaa euroa. Tästä markkinariskin osuus oli 110,1 miljoonaa euroa, vastapuoliriskin 13,0 miljoonaa euroa, vakuutusriskin 82,8 miljoonaa euroa ja operatiivisen riskin 3,9 miljoonaa euroa. Vaimentavien erien jälkeen vakavaraisuuspääomavaatimukseksi muodostui 117,4 miljoonaa euroa. Hyväksyttävän oman varallisuuden ollessa 215,9 miljoonaa euroa yhtiön suhteellinen vakavaraisuusasema oli 183,9 prosenttia.

Vakuutustoiminta perustuu vakuutusriskien ottamiseen, riskien hajauttamiseen vakuutuskannan sisällä ja vakuutusriskien hallintaan. Vakuutusriskin hallinnan tärkeimmät keinot ovat asianmukainen riskien valinta eli vastuunvalinta, hinnoittelu ja vakuutusehdot sekä jälleenvakuutussuojan hankkiminen. Vakuutusriskien hinnoittelussa pyritään riskivastaavuuteen.

Henki-Fenniaan vaikuttavia markkinariskejä eli sellaisia, jotka aiheuttavat varojen ja velkojen markkina-arvojen muutosten aiheuttamia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan, ovat korko-, korkomarginaali- osake-, kiinteistö- ja valuuttakurssiriskit. Markkinariskejä on olennaista tarkastella koko taseen näkökulmasta. Vakavaraisuuslaskennassa taseen molemmat puolet arvostetaan markkinaehtoisesti, joten riskitekijöiden muutokset vaikuttavat samaan aikaan sekä varoihin että velkoihin.

Markkinariskitekijöiden muutokset vaikuttavat yhtiön vakavaraisuuteen kahta kautta: omien varojen sekä vakavaraisuuspääomavaatimuksen muutoksena. Markkinariskien toteutuessa yhtiön omat varat pienenevät, mikä heikentää yhtiön vakavaraisuusasemaa. Muutokset varoissa ja veloissa vaikuttavat myös useimmiten yhtiön vakavaraisuuspääomavaatimukseen.

Henki-Fennian yleinen riskinottohalukkuus, riskinsietokyky sekä liiketoimintatavoitteet ohjaavat yhtiön sijoitustoimintaa ja luovat sijoitustoiminnalle reunaehtoja. Sijoitustoiminnassa ja markkinariskien hallinnassa pyritään saavuttamaan yhtiön asettamat liiketoimintatavoitteet yhtiön vakavaraisuustavoitteita vaarantamatta. Markkinariskien hallinnan kulmakivet ovat sijoitusten riittävä hajautus ja varovaisuusperiaate sekä riskien vähentämistekniikat. Markkinariskien altistumia ja niiden vaikutuksia mitataan omaisuuslajiallokaation, herkkyysanalyysin sekä kunkin markkinariskin aiheuttaman vakavaraisuuspääomavaatimuksen avulla.

Hajautushyödyt huomioiden markkinariskien vaikutus kokonaisuuteen eli kontribuutio kokonaispääomavaateeseen oli 57,7 prosenttia. Kontribuutio on tippunut 13,5 prosenttiyksikköä verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen pääosin sijoitusriskin pienentämisen vaikutuksesta. Markkinariskien sisällä taas osakeriskin kontribuutio markkinariskien vakavaraisuuspääomavaatimukseen oli suurin, 57,9 prosenttia. Sen osuus markkinariskien vakavaraisuuspääomavaatimuksesta on suurempi kuin osakesalkun osuus sijoitusvarallisuuden allokaatiosta.

Vaikka markkinariskien vakavaraisuuspääomavaatimusta on laskettu merkittävästi vuoden aikana, ovat riskien keskinäiset suhteet pysyneet melko muuttumattomina. Selvimmin kontribuutiota kokonaistilanteeseen on vähennetty valuuttariskissä, jossa valuuttajohdannaisten uusimisolettamakäsittely, jolloin sopimus korvataan aina uudella samankaltaisella sopimuksella sen erääntyessä, on laskenut riskin vakavaraisuuspääomavaatimusta.

Markkinariskien vaikutusta yhtiön vakavaraisuuteen kuvataan herkkyysanalyysien avulla. Herkkyysanalyyseillä saadaan hyvä arvio siitä, miten eri markkinariskiskenaariot vaikuttavat yhtiön vakavaraisuusasemaan. Herkkyyslaskelmat on tehty riskialueittain. Vakavaraisuus ja skenaarioiden aiheuttama vaikutus yhtiön taloudelliseen asemaan ovat edelliseen vuoteen verrattuna parantuneet. Vakavaraisuus on kasvanut ennen kaikkea vakavaraisuuspääomavaatimuksen pienenemisen vaikutuksesta.

Arvostus vakavaraisuustarkoituksiin

Tilinpäätöksessä yhtiön varat arvostetaan pääosin hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Vakavaraisuuslaskennassa varat arvostetaan käypään arvoon. Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset arvostetaan sekä tilinpäätöksessä että vakavaraisuuslaskennassa käypään arvoon. Vakavaraisuuslaskennassa ja tilinpäätöksen laadinnassa käytettävien arvostusmenetelmien välillä ei ole olennaisia eroja lukuun ottamatta seuraavia omistuksia. Tilinpäätöksessä aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetään suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Vakavaraisuuslaskennassa liikearvo ja muut pitkävaikutteiset menot eivät sisällyt taseen varoihin.

Tilinpäätöshetken mukainen vakavaraisuuslaskentatekniikalla määritetty vakuutusteknisen vastuuvelan määrä oli 1 437,9 miljoonaa euroa. Tästä parhaan estimaatin osuus oli 1 390,9 miljoonaa euroa ja riskimarginaalin 47,1 miljoonaa euroa. Kuolevuuden ja työkyvyttömyyden osalta yhtiön käyttämät oletukset perustuvat vakuutusalalla tehtyihin tutkimuksiin ja analyyseihin. Muilta osin vastuuvelan laskennassa käytetyt oletukset perustuvat yhtiön oman vakuutuskannan käyttäytymishistoriaan ja nykyiseen vakuutusten hoitotapaan. Markkinaehtoinen vastuuvelka lasketaan vakuutussopimuksittain. Henki-Fennian vastuuvelkaa määritettäessä ei ole käytetty vastaavuuskorjausta, volatiliteettikorjausta eikä siirtymäsäännöksiä.

Pääomanhallinta

Oman varallisuuden hallinnan tavoitteena on varmistaa oman varallisuuden riittävyys sääntelyn edellyttämän vakavaraisuuspääomavaatimuksen ja riittävän suuruisen ylitteen kattamiseen kaikkina hetkinä sekä allokoida pääomat keskeisille riskialueille riski-tuottosuhteeltaan tehokkaasti. Tarvittava oman varallisuuden vähimmäistaso määrittää oman varallisuuden vähimmäismäärän, jolla yhtiö suurella todennäköisyydellä pystyy täyttämään vakuutettujen etuja koskevat velvoitteensa. Tämä oman varallisuuden määrä määräytyy suurempana vakavaraisuussääntelyn edellyttämästä vakavaraisuuspääomavaatimuksesta ja yhtiön oman riskikäsityksen mukaisesti määritellystä vakavaraisuuspääomavaatimuksesta.

Ennalta-arvaamattomia stressitekijöitä varten Henki-Fennia määrittää halutun suuruisen pääomapuskurin tarvittavan oman varallisuuden vähimmäismäärän päälle. Pääomapuskurin tarkoituksena on antaa yhtiölle aikaa sopeuttaa riskiasemaansa äkillisten ja yllättävien tilanteiden realisoiduttua eli mukauttaa riski-tuottoasemaansa ja vakavaraisuusasemansa harkitusti uutta toimintatilannetta vastaavalle tasolle. Vuosittain tehtävässä riskinottosuunnitelmassa määritetään yhtiön riskinottohalukkuus ja riskinsietokyky sekä allokoidaan riskillinen pääoma kokonaisuudelle ja yksittäisille riskeille.

Henki-Fennian vakavaraisuuspääomavaatimus raportointikauden lopussa oli 117,4 miljoonaa euroa ja vähimmäispääomavaatimus 29,4 miljoonaa euroa. Yhtiö ei käytä sisäistä mallia, yhtiökohtaisia parametreja, yksinkertaistettua laskentaa eikä duraatioon perustuvaa osakeriskin alaosiota vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskemiseen. Yhtiö ei ole raportointikaudella alittanut sääntelyn edellyttämää vakavaraisuus- tai vähimmäispääomavaatimustaan.