Yhteenveto

 

 

Yhteenveto

Fennia-ryhmän yhteenveto

Vakavaraisuussääntelyn mukainen Vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskeva kertomus kuvaa Fennia-ryhmän, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian, Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennian sekä Fennia Vahinkovakuutus Oy:n vuoden 2018 liiketoimintaa, tuloksellisuutta, hallintojärjestelmää, riskiprofiilia, arvostusta vakavaraisuustarkoituksiin sekä pääomanhallintaa. Fennia-ryhmän sekä ryhmän vakuutusyhtiöiden tiedot sisältyvät yhteen yhteiseen kertomukseen.

Liiketoiminta ja tuloksellisuus

Fennia-ryhmä muodostuu vahinkovakuuttamiseen erikoistuneista Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fenniasta (Fennia) ja Fennia Vahinkovakuutus Oy:stä (Fennia Vahinkovakuutus), vapaaehtoisia henki-, eläke- ja säästövakuutuksia tarjoavasta Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fenniasta (Henki-Fennia), varainhoitopalveluja ja vaihtoehtorahastojen hallinnointipalveluja tarjoavasta Fennia Varainhoito Oy:stä (Fennia Varainhoito), kiinteistökehittämisellä sijoitusmahdollisuuksia tuottavasta Fennia Kiinteistökehitys Oy:stä sekä vahinkovakuuttamiseen ja riskienhallintaan läheisesti liittyviä liitännäispalveluita tuottavasta Fennia-palvelu Oy:stä. Lisäksi ryhmän konsernitilinpäätökseen sisältyy kiinteistöyhtiötä.

Fennia-ryhmän rakenne muuttui vuoden 2018 aikana, kun Fennia-ryhmän emoyhtiö osti ryhmän sisäisellä kaupalla Fennia Varainhoito Oy:n Henki-Fennialta sekä hankki itselleen Folksam Vahinkovakuutus Oy:n koko osakekannan. Folksam Vahinkovakuutus Oy:n nimi vaihtui 27.2.2019 Fennia Vahinkovakuutus Oy:ksi. Fennia Vahinkovakuutus sulautui yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti osaksi Fennia-ryhmän emoyhtiötä 1.5.2019. Lisäksi Fennia perusti Fennia-palvelu Oy:n, joka tuottaa emoyhtiön asiakkaille vahinkovakuuttamiseen ja riskienhallintaan läheisesti liittyviä liitännäispalveluita. Vuoden aikana myös Fennia Varainhoito Oy perusti Fennia Kiinteistökehitys Oy:n.

Raportointikaudella Fennia-ryhmän maksutulo oli 551,0 miljoonaa euroa (560,4 milj. euroa). Ryhmän konsernitilinpäätöksen mukainen liiketappio oli 1,3 miljoonaa euroa (liikevoitto 81,7 milj. euroa), josta vahinkovakuutusliiketoiminnan osuus oli -25,5 miljoonaa euroa (61,1 milj. euroa) ja henkivakuutusliiketoiminnan osuus 24,2 miljoonaa euroa (20,7 milj. euroa).

Raportointikauden päättyessä Fennia-ryhmän sijoitusomaisuus käyvin arvoin oli 2 597,6 miljoonaa euroa (2 625,2 milj. euroa). Vuoden 2018 sijoitusten nettotuotto käyvin arvoin oli 15,7 miljoonaa euroa (102,2 milj. euroa) ja tuotto sitoutuneelle pääomalle 0,7 prosenttia (4,3 %). Fennia-ryhmän tulosta kannattelivat kiinteistösijoitukset, noteeraamattomat osakesijoitukset sekä korkosijoitukset. Osakkeiden ja luottoriskisijoitusten voimakas hintojen lasku vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä heikensi kokonaistulosta.

Hallintojärjestelmä

Emoyhtiö Fennian keskinäisen yhtiömuodon mukaisesti ylintä päätösvaltaa Fennia-ryhmässä käyttävät yhtiökokouksen kautta vakuutuksenottajat eli Fennian asiakkaat. Fennia-ryhmän hallintoelimiä ovat hallintoneuvosto, hallitukset ja toimitusjohtajat.

Ryhmän emoyhtiöllä on hallintoneuvosto, joka valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhtiön hallintoa. Ryhmän emoyhtiönä Fennian hallitus vastaa hallintojärjestelmän asianmukaisuudesta ryhmätasolla ja huolehtii siitä, että ryhmää johdetaan kokonaisuutena. Tytäryhtiöiden hallitukset huolehtivat vastuullaan olevan yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Emoyhtiön hallituksen apuna toimii nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Tarkastusvaliokunta on Fennian ja Henki-Fennian hallitusten yhteinen.

Fennia-ryhmän yhtiöillä on kullakin toimitusjohtaja, jonka yhtiön hallitus nimittää ja jonka toimisuhteen ehdoista, palkoista ja palkkioista hallitus päättää. Emoyhtiön toimitusjohtaja toimii myös konsernijohtajana. Toimitusjohtajan tehtävänä on hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa. Toimitusjohtajat ovat jäseninä konsernin johtoryhmässä, jonka tehtävänä on huolehtia hallitusten päättämien ryhmätasoisten asioiden täytäntöönpanosta.

Fennia-ryhmässä noudatetaan yhteistä palkka- ja palkitsemispolitiikkaa. Palkitsemisen lähtökohtana on kannustava, oikeudenmukainen, kohtuullinen sekä ryhmän ja ryhmän yhtiöiden lyhyen ja pitkän tähtäimen etujen mukainen johdon ja henkilöstön palkitseminen. Ryhmässä varmistetaan sopivuuden ja luotettavuuden arvioinnilla, että ryhmän ja yhtiöiden johtamisesta ja keskeisistä toiminnoista vastaavat henkilöt ovat tehtäviinsä sopivia ja luotettavia.

Fennia-ryhmässä riskienhallinnalla tarkoitetaan koordinoituja strategioita, prosesseja, periaatteita ja toimenpiteitä, joilla ryhmään ja ryhmän yhtiöihin kohdistuvat riskit tunnistetaan, mitataan ja ilmoitetaan sekä niitä seurataan ja hallitaan. Vakavaraisuuden hallinnalla määritetään ja ohjataan ryhmän ja ryhmän yhtiöiden riskinkantokykyä, riskinottohalukkuutta ja riskinsietokykyä sekä keskeisten riskien rajoituksia.

Vakuutusyhtiöiden taseen hallintaa varten on perustettu ryhmätasoinen ALCO-komitea, jonka keskeisimmät tehtävät ovat luoda vakuutusyhtiöiden hallituksille ehdotus sijoitusstrategiasta, muuttaa strategiaa tarvittaessa hallitusten asettamia rajoituksia rikkomatta ja raportoida taseen riskeistä hallituksille. Riskien- ja vakavaraisuuden hallintaa koskevien tehtävien valmistelua, ohjaamista, koordinointia ja tiedon välittämistä varten ryhmässä toimii riskienhallinnan johtoryhmä. Fennia Varainhoidon osalta näitä aiheita käsitellään yhtiön laajennetussa johtoryhmässä.

Fennia-ryhmän riskienhallintajärjestelmän ohjausmalli rakentuu kolmesta puolustuslinjasta, joilla kullakin on omat tehtävänsä. Kolmen puolustuslinjan mallissa vastuu riskien- ja vakavaraisuuden hallinnasta jakautuu eri toimijoiden kesken. Kolmen puolustuslinjan mallista on kerrottu laajemmin jäljempänä tässä kertomuksessa.

Ryhmän riskienhallintatoiminto on organisoitu kahteen yksikköön, jotka ovat Riskienhallinta-yksikkö ja Compliance ja operatiiviset riskit -yksikkö. Molemmat yksiköt toimivat konsernin talousjohtajan alaisuudessa itsenäisinä yksikköinä ja tuottavat riskienhallintatoiminnon palvelut kaikille ryhmän yhtiöille, joilla on toimilupa vakuutus- tai sijoituspalvelutoiminnan harjoittamiseen. Riskienhallintajärjestelmän keskeisenä tavoitteena on tuottaa näkemyksiä, analyysejä ja arvioita yksittäisten riskien ja näiden yhdistelmien mahdollisesti realisoituvista taloudellisista vaikutuksista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä osaksi liiketoiminnan suunnittelua ja strategian toteuttamista.

Oma riski- ja vakavaraisuusarvio on hallituksen, toimitusjohtajan ja muun toimivan johdon työkalu pääoman hallinnan, liiketoiminnan suunnittelun sekä tuotekehityksen tueksi. Omassa riski- ja vakavaraisuusarviossa tunnistetaan riskit, muodostetaan oma käsitys riskien pääomatarpeista sekä toteutetaan ennusteita ja skenaarioita taloudellisesta tulevaisuudesta ja riskien realisoitumisesta mahdollisesti aiheutuvista taloudellisista seurauksista. Oma riski- ja vakavaraisuusarvio on osa jatkuvaa riskienhallinnan prosessia, ja prosessin tuloksena koostetaan vähintään kerran vuodessa laaja yhteenveto keskeisistä tulevaisuuden arvioista ja riskeistä. Tämä ORSA-raportti sisältää kokonaiskuvan nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä liiketoimintojen, strategisten päätösten ja linjausten, riskien sekä vakavaraisuuden osalta.

Sisäisen valvonnan tavoitteena Fennia-ryhmässä on varmistaa toiminnan tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus ja tuloksellisuus sekä taloudellisen tiedon ja raportoinnin luotettavuus ja säännösten noudattaminen. Ryhmään kuuluvien yhtiöiden hallituksilla on kokonaisvastuu sisäisen valvonnan toimivuudesta. Toimiva johto huolehtii sisäisen valvonnan järjestämisestä käytännössä.

Säännösten noudattamista valvovan toiminnon eli compliance-toiminnon muodostavat ryhmän chief compliance officer sekä Fennia-ryhmän yhtiöiden vastuulliset compliance officerit. Ryhmän compliance-toiminto on organisoitu Compliance ja operatiiviset riskit -yksikköön. Emoyhtiön vastuullisena compliance officerina toimii ryhmän chief compliance officer, joka myös koordinoi ryhmätasolla säännösten noudattamisen valvontaa.

Sisäinen tarkastus on liiketoiminnoista riippumaton toiminto, joka tukee Fennia-ryhmää ja sen ylintä johtoa strategian ja tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessiin sekä riskienhallinnan toimivuuden ja tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen.

Vakuutusyhtiöiden vastuulliset vakuutusmatemaatikot vastaavat oman vakuutusyhtiönsä aktuaaritoiminnosta ja siitä, että hinnoittelussa ja vakuutusteknisen vastuuvelan laskennassa sovellettavat vakuutusmatemaattiset menetelmät ovat asianmukaiset ja määrittelevät vakuutusteknisen vastuuvelan tason. Aktuaaritoimintojen tehtäviä ovat vakuutusteknisen vastuuvelan laskenta, tariffien asianmukaisuudesta huolehtiminen, vakavaraisuuden tason arvioiminen, liiketoimintaa palveleva raportointi, tiedon laadun parantamiseen ja tuotekehitykseen osallistuminen sekä vakuutusten myyntiprosessin tukeminen.

Ulkoistamisella tarkoitetaan sopimuksen tekemistä ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa jonkin yhtiöiden toimialaan kuuluvan prosessin, palvelun tai tehtävän suorittamiseksi. Fennia-ryhmässä varmistetaan, että ulkoistaminen järjestetään siten, että ulkoistamiseen liittyvät riskit hallitaan, toiminnan häiriötön jatkuminen on turvattu ja sääntelyn asettamat vaatimukset ulkoistuksiin liittyen täytetään.

Riskiprofiili

Markkinaehtoisessa arvostusmaailmassa riskinottokykyä kuvaa taseen varojen ja velkojen erotus, jossa on otettu huomioon tase-erien hyväksyttävyys sekä korvattavuus ja siirtokelpoisuus ryhmätasolla eli hyväksyttävän oman varallisuuden markkinaehtoinen määrä. Mitä enemmän ryhmällä on omaa varallisuutta, sitä enemmän sillä on riskinkantokykyä ja valinnanvapautta päättää, mitä riskejä se toiminnassaan kantaa. Riskinottoa kuvaa kvantitatiivisesta näkökulmasta toiminnan vaatima vakavaraisuuspääomavaatimus. Mitä enemmän riskiä, sitä suurempi vakavaraisuuspääomavaatimus on. Tarkemmin vakavaraisuuspääomavaatimusta tutkimalla voidaan havaita, mistä taseen riskit muodostuvat. Analysoimalla hyväksyttävän oman varallisuuden määrää, vakavaraisuuspääomavaatimusta sekä näiden suhdetta saadaan käsitys ryhmän riskiprofiilista.

Fennia-ryhmän vakavaraisuuspääomavaatimus ilman tulevien lisäetujen ja laskennallisen verovelan vaimennusvaikutusta eli ennen vaimentavia eriä oli raportointikauden päättyessä 507,0 miljoonaa euroa (585,9 milj. euroa). Tästä markkinariskin osuus oli 381,2 miljoonaa euroa (474,7 milj. euroa), vastapuoliriskin 52,7 miljoonaa euroa (36,9 milj. euroa), vakuutusriskin 141,4 miljoonaa euroa (145,2 milj. euroa) ja operatiivisen riskin 31,7 miljoonaa euroa (28,4 milj. euroa). Muiden rahoitusalojen pääomavaatimus oli 1,5 miljoonaa euroa (1,0 milj. euroa). Vaimentavien erien jälkeen vakavaraisuuspääomavaatimukseksi muodostui 401,4 miljoonaa euroa (463,8 milj. euroa). Hyväksyttävän oman varallisuuden ollessa 839,8 miljoonaa euroa (980,0 milj. euroa) ryhmän suhteellinen vakavaraisuusasema oli 209,2 prosenttia (211,3 %).

Vakuutusriski liittyy perusliiketoimintaan eli vakuuttamiseen ja jakautuu kolmeen pääluokkaan, jotka ovat hinnoittelu-, varaus- ja katastrofiriski. Hinnoitteluriski on tappioriski siitä, että tulevat vakuutuskorvauksista aiheutuvat kustannukset (sisältäen liikekulut) ylittävät vakuutuksista saatavat vakuutusmaksut. Varausriski johtuu vakuutusteknisen vastuuvelan epäedullisesta arvonmuutoksesta. Varausriskin vakuutusteknisiin riskitekijöihin luetaan muun muassa biometriset riskit (kuolleisuus-, pitkäikäisyys-, työkyvyttömyys- ja vastaavat riskit), erilaiset raukeamisriskit (esimerkiksi henkivakuutuksen takaisinostoriski), liikekuluriski ja muuttamisriski. Vakuutusriskiin sisältyy myös katastrofiriski eli suurvahinkoriski.

Vakuutustoiminta perustuu vakuutusriskien ottamiseen, riskien hajauttamiseen vakuutuskannan sisällä ja vakuutusriskien hallintaan. Vakuutusriskin hallinnan tärkeimmät keinot ovat asianmukainen riskien valinta eli vastuunvalinta, hinnoittelu ja vakuutusehdot sekä jälleenvakuutussuojan hankkiminen. Vakuutusriskien hinnoittelussa pyritään riskivastaavuuteen. Fennia-ryhmän vakuutusriskin vakavaraisuuspääomavaatimus oli 141,4 miljoonaa euroa (145,2 milj. euroa). Hajautushyödyt huomioiden vakuutusriskin kontribuutio oli 88,6 miljoonaa euroa (82,8 milj. euroa), joka on 17,5 prosenttia (14,1 %) vakavaraisuuspääomavaatimuksesta ennen vaimentavia eriä. Fennia-ryhmän vakuutusriski muodostuu pääosin hinnoittelu- ja varausriskistä. Vakuutusriskin määrä on vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna hieman laskenut. Fennia-ryhmän vakuutuskanta ei sisällä merkittäviä jälleenvakuuttamattomia riskikeskittymiä. Vakuutusriskistä on kerrottu laajemmin jäljempänä tässä kertomuksessa.

Fennia-ryhmään vaikuttavia markkinariskejä eli sellaisia, jotka aiheuttavat varojen ja velkojen markkina-arvojen muutosten aiheuttamia vaikutuksia ryhmän taloudelliseen asemaan, ovat korko-, korkomarginaali- osake-, kiinteistö- ja valuuttariskit sekä keskittymäriski. Markkinariskejä on olennaista tarkastella koko taseen näkökulmasta. Vakavaraisuuslaskennassa taseen molemmat puolet arvostetaan markkinaehtoisesti, joten riskitekijöiden muutokset vaikuttavat samaan aikaan sekä varoihin että velkoihin.

Markkinariskitekijöiden muutokset vaikuttavat vakavaraisuuteen kahta kautta: hyväksyttävän oman varallisuuden sekä vakavaraisuuspääomavaatimuksen muutoksena. Markkinariskien toteutuessa hyväksyttävä oma varallisuus pienenee, mikä heikentää vakavaraisuusasemaa. Muutokset varoissa ja veloissa vaikuttavat myös useimmiten vakavaraisuuspääomavaatimukseen.

Fennia-ryhmän yleinen riskinottohalukkuus, riskinsietokyky sekä liiketoimintatavoitteet ohjaavat sijoitustoimintaa ja luovat sijoitustoiminnalle reunaehtoja. Sijoitustoiminnassa ja markkinariskien hallinnassa pyritään saavuttamaan asetetut liiketoimintatavoitteet vakavaraisuustavoitteita vaarantamatta. Markkinariskien hallinnan kulmakivet ovat sijoitusten riittävä hajautus, varovaisuusperiaate sekä riskien vähentämistekniikat. Markkinariskien altistumia ja niiden vaikutuksia mitataan omaisuuslajiallokaation, herkkyysanalyysin sekä kunkin markkinariskin aiheuttaman vakavaraisuuspääomavaatimuksen avulla.

Fennia-ryhmän markkinariskien vakavaraisuuspääomavaatimus oli 381,2 miljoonaa euroa (474,7 milj. euroa). Hajautushyödyt huomioiden markkinariskien kontribuutio kokonaispääomavaateeseen oli 71,1 prosenttia (78,3 %). Määrä ja kontribuutio laskivat vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Osakeriskin kontribuutio markkinariskien vakavaraisuuspääomavaatimukseen oli selvästi suurin, 40,8 prosenttia (52,5 %). Toiseksi suurin kontribuutio, 28,2 prosenttia (21,3 %), oli kiinteistöriskillä. Avoimen korkoriskin kontribuutio oli 4,2 prosenttia (4,6 %) Fennia-ryhmän markkinariskien vakavaraisuuspääomavaatimuksesta.

Luottoriski eli vastapuoliriski on riski siitä, että vastapuolet eivät pysty suoriutumaan velvoitteistaan. Vastapuoliriskiä aiheutui Fennia-ryhmän vakavaraisuuslaskennassa lähinnä jälleenvakuutussopimuksista, rahavaroista ja johdannaissopimusten vastapuolista sekä saamisista vakuutusasiakkailta. Vastapuoliriskin hallinnan lähtökohtana on, että vastapuolet ja niihin liittyvät riskit voidaan tunnistaa ja mitata, niitä voidaan seurata ja hallita sekä niistä voidaan raportoida.

Fennia-ryhmän vastapuoliriskin vakavaraisuuspääomavaatimus oli 52,7 miljoonaa euroa (36,9 milj. euroa) ja kontribuutio koko vakavaraisuuspääomavaatimukseen ennen vaimennuseriä oli 24,7 miljoonaa euroa (15,0 milj. euroa). Vastapuoliriskin osuus vakavaraisuuspääomavaatimuksesta ennen vaimennuseriä oli 4,9 prosenttia (2,6 %).

Likviditeettiriski muodostuu mahdollisuudesta, ettei omista maksuvelvoitteista pystytä suoriutumaan ajallaan. Likviditeettiriskin hallinta jakautuu pitkän ja lyhyen aikavälin likviditeettiriskiin. Likviditeettiriski ei sisälly standardikaavan vakavaraisuuslaskentaan, eikä siitä aiheudu pääomavaatimusta, mutta sen merkitys voi olla suuri varsinkin epäsuotuisissa markkinatilanteissa. Siksi likviditeettiriskin hallintaan kiinnitetään tarkkaa huomiota, jotta sen aiheuttamat riskit eivät toteutuisi.

Operatiivisten riskien hallinta on osa Fennia-ryhmän kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan Fennia-ryhmässä riskejä, jotka johtuvat sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä ja ulkoisista tekijöistä. Operatiiviset riskit ja niiden hallinta koskettavat siten kaikkia Fennia-ryhmän työntekijöitä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena Fennia-ryhmässä on kustannustehokkaalla tavalla pienentää riskien toteutumisen todennäköisyyttä sekä toteutuvien riskien seurauksia, tukea liike- ja tukitoimintoja niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa riskienhallinnan keinoin sekä osaltaan varmistaa, että ryhmän toiminta täyttää viranomaisten ja lainsäädännön sille asettamat vaatimukset.

Fennia-ryhmän operatiivisten riskien vakavaraisuuspääomavaatimus ja kontribuutio koko vakavaraisuuspääomavaatimukseen ennen vaimennuseriä oli 31,7 miljoonaa euroa (28,4 milj. euroa). Sen osuus vakavaraisuuspääomavaatimuksesta ennen vaimennuseriä oli 6,3 prosenttia (4,8 %).

Fennia-ryhmään kohdistuu myös muita riskejä, joita ei oteta huomioon vakavaraisuuspääomavaatimuslaskennassa. Yleensä ne ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden mittaaminen on hyvin vaikeaa. Tällaisia riskejä ovat muun muassa strategiaan sekä liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit, lisäpääoman hankkimiseen liittyvä riski, maineriski sekä kokonaan uudet riskit, joita on vaikea ennalta tunnistaa tai arvioida.

Arvostus vakavaraisuustarkoituksiin

Vakavaraisuuslaskennan tase perustuu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaiseen tilinpäätökseen, jota on oikaistu vakavaraisuussääntelyn mukaiseksi. Vakavaraisuuslaskennan arvostusperiaatteet perustuvat IFRS-standardiin. Tavoitteena on käyvän arvon määrittäminen markkinaehtoperiaatteen mukaisesti. Olennaisimmat erot tilinpäätöksen mukaisen oman pääoman ja vakavaraisuuslaskennan oman varallisuuden välillä tulevat sijoitusomaisuuden arvostuserosta, vastuuvelan arvostuksesta ja tasoitusmäärän käsittelystä.

Fennia-ryhmän sijoitukset olivat raportointikauden päättyessä vakavaraisuuslaskennan taseessa yhteensä 2 508,0 miljoonaa euroa (2 426,1 milj. euroa) ja tilinpäätöstaseessa 2 284,4 miljoonaa euroa (2 217,8 milj. euroa).

Fennia-ryhmässä ei ole sisäisiä jälleenvakuutusjärjestelyjä, joten ryhmän vastuuvelka koostuu Fennian, Henki-Fennian ja Fennia Vahinkovakuutuksen yhteenlasketusta vastuuvelasta. Raportointikauden päättyessä vakavaraisuuslaskentatekniikalla määritetty vakuutusteknisen vastuuvelan määrä oli yhteensä 2 519,9 miljoonaa euroa (2 366,3 milj. euroa) ja tilinpäätöksen mukainen vakuutustekninen vastuuvelka 3 270,9 miljoonaa euroa (3 102,3 milj. euroa).

Fennia-ryhmässä ei vakuutusteknistä vastuuvelkaa määritettäessä ole käytetty vastaavuuskorjausta, volatiliteettikorjausta eikä siirtymäsäännöksiä.

Pääomanhallinta

Oman varallisuuden hallinnan tavoitteena on varmistaa oman varallisuuden riittävyys sääntelyn edellyttämän vakavaraisuuspääomavaatimuksen ja riittävän suuruisen ylitteen kattamiseen kaikkina hetkinä sekä allokoida pääomat keskeisille riskialueille riski-tuottosuhteeltaan tehokkaasti. Tarvittava oman varallisuuden vähimmäistaso määrittää oman varallisuuden vähimmäismäärän, jolla ryhmä suurella todennäköisyydellä pystyy täyttämään vakuutettujen etuja koskevat velvoitteensa. Tämä oman varallisuuden määrä määräytyy suurempana vakavaraisuussääntelyn edellyttämästä vakavaraisuuspääomavaatimuksesta ja ryhmän oman riskikäsityksen mukaisesti määritellystä vakavaraisuuspääomavaatimuksesta.

Ennalta-arvaamattomia stressitekijöitä varten Fennia-ryhmä määrittää pääomapuskurin tarvittavan oman varallisuuden vähimmäismäärän päälle. Pääomapuskuri luo aikaa äkillisten ja yllättävien tilanteiden realisoiduttua sopeuttaa riskiasema eli mukauttaa riski-tuottoasema ja vakavaraisuusasema harkitusti uutta toimintatilannetta vastaavalle tasolle. Vähintään vuosittain tehtävässä riski- ja vakavaraisuusarviossa määritetään riskinottohalukkuus ja riskinsietokyky sekä allokoidaan riskillinen pääoma kokonaisuudelle ja yksittäisille riskeille. Oman varallisuuden ja vakavaraisuuden hallinta on osa riskienhallintajärjestelmää.

Fennia-ryhmän käytettävissä oleva oma varallisuus raportointikauden lopussa oli 839,8 miljoonaa euroa (980,0 milj. euroa) ja kuului kokonaisuudessaan luokkaan 1, joka on rajoituksetta käytettävissä ja jolla voidaan sellaisenaan kattaa vakavaraisuus- ja vähimmäisvakavaraisuuspääomavaatimusta. Fennia-ryhmä ei sovella sääntelyn mahdollistamia siirtymäsäännöksiä omaan varallisuuteen.

Fennia-ryhmän vakavaraisuuspääomavaatimus raportointikauden lopussa oli 401,4 miljoonaa euroa (463,8 milj. euroa) ja konsolidoitu vähimmäisvakavaraisuuspääomavaatimus 119,3 miljoonaa euroa (125,9 milj. euroa). Hyväksyttävän oman varallisuuden suhde konsolidoituun vähimmäisvakavaraisuuspääomavaatimukseen oli 700,6 prosenttia (775,9 %). Ryhmä ei käytä sisäistä mallia, yhtiökohtaisia parametreja, yksinkertaistettua laskentaa eikä duraatioon perustuvaa osakeriskin alaosiota vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskemiseen. Ryhmä ei ole raportointikaudella alittanut sääntelyn edellyttämää vakavaraisuus- tai vähimmäisvakavaraisuuspääomavaatimustaan.