Yhteenveto

Fennia Vahinkovakuutuksen yhteenveto

Vakavaraisuussääntelyn mukaiseen Fennia-ryhmän Vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskeva kertomukseen sisältyy Fennia Vahinkovakuutus Oy:n vuoden 2018 liiketoimintaa, tuloksellisuutta, hallintojärjestelmää, riskiprofiilia, arvostusta vakavaraisuustarkoituksiin sekä pääomanhallintaa koskevat tiedot.

Liiketoiminta ja tuloksellisuus

Fennia Vahinkovakuutus Oy oli vakuutusten ja niihin liittyvien palvelujen asiantuntija, joka tarjosi yrityksille, yrittäjille ja kotitalouksille niiden tarvitsemat vakuutuspalvelut. Fennia Vahinkovakuutuksen toimialaan kuuluivat lakisääteiset ja vapaaehtoiset vahinkovakuutukset. Fennia Vahinkovakuutus harjoitti ensivakuutusliiketoimintaa ainoastaan Suomessa. Vuoden 2018 aikana Fennia-ryhmän emoyhtiö hankki itselleen Folksam Vahinkovakuutus Oy:n koko osakekannan. Folksam Vahinkovakuutus Oy:n nimi vaihtui 27.2.2019 Fennia Vahinkovakuutus Oy:ksi. Fennia Vahinkovakuutus Oy sulautui yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti osaksi Fennia-ryhmän emoyhtiötä 1.5.2019.

Raportointikaudella Fennia Vahinkovakuutuksen maksutulo oli 75,6 miljoonaa euroa (76,4 milj. euroa). Yhdistetty kulusuhde ilman perustekorkokulua oli 117,6 prosenttia (96,5 %), josta vahinkojen osuus eli riskisuhde oli 78,8 prosenttia (59,6 %) ja liikekulujen sekä korvausten käsittelykulujen osuus eli toimintakulusuhde oli 38,8 prosenttia (36,9 %).

Raportointikauden päättyessä Fennia Vahinkovakuutuksen sijoitusomaisuus käyvin arvoin oli 205,7 miljoonaa euroa (211,1 milj. euroa). Vuoden 2018 sijoitusten nettotuotto käyvin arvoin oli -1,7 miljoonaa euroa (1,0 milj. euroa) ja tuotto sitoutuneelle pääomalle -0,8 prosenttia (0,5 %).

Vuosi 2018 oli sijoitustoiminnan näkökulmasta haastava vuosi. Riskillisten sijoituskohteiden tuotto oli pääasiassa negatiivinen, ja riskittömät tai vähäriskiset sijoituskohteet tuottivat riittämättömästi. Vain valtionlainat tuottivat lähinnä korkotason laskusta johtuen. Omaisuuslajeista heikoiten tuottivat osakkeet, jotka kärsivät markkinoiden riskiaversiosta eritoten viimeisen vuosineljänneksen aikana. Kiinteistösalkun tuotto oli vakaa ja positiivinen.

Hallintojärjestelmä

Fennia Vahinkovakuutuksen hallintojärjestelmä on 1.5.2019 toteutuneen sulautumisen myötä yhdistynyt emoyhtiön Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian hallintojärjestelmään, joten tässä kertomuksessa kuvataan vain Fennia-ryhmän yhteistä hallintojärjestelmää. Fennia Vahinkovakuutuksessa ylintä päätösvaltaa käytti yhtiökokouksen kautta osakkeenomistaja Fennia. Fennia Vahinkovakuutuksen hallintoelimiä olivat hallitus ja toimitusjohtaja. Hallitus huolehti yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Fennia Vahinkovakuutuksella oli toimitusjohtaja, jonka yhtiön hallitus nimitti ja jonka toimisuhteen ehdoista, palkoista ja palkkioista hallitus päätti. Toimitusjohtajan tehtävänä oli hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa.

Riskiprofiili

Markkinaehtoisessa arvostusmaailmassa riskinottokykyä kuvaa taseen varojen ja velkojen erotus eli hyväksyttävän oman varallisuuden markkinaehtoinen määrä. Mitä enemmän yhtiöllä on hyväksyttävää omaa varallisuutta, sitä enemmän sillä on riskinkantokykyä ja valinnanvapautta päättää, mitä riskejä se toiminnassaan kantaa. Riskinottoa kuvaa kvantitatiivisesta näkökulmasta toiminnan vaatima vakavaraisuuspääomavaatimus. Mitä enemmän riskiä, sitä suurempi vakavaraisuuspääomavaatimus on. Tarkemmin vakavaraisuuspääomavaatimusta tutkimalla voidaan havaita, mistä taseen riskit muodostuvat. Analysoimalla hyväksyttävän oman varallisuuden määrää, vakavaraisuuspääomavaatimusta sekä näiden suhdetta saadaan käsitys yhtiön riskiprofiilista.

Fennia Vahinkovakuutuksen vakavaraisuuspääomavaatimus ennen vaimentavia eriä oli raportointikauden päättyessä 34,1 miljoonaa euroa (29,7 milj. euroa). Tästä markkinariskin osuus oli 13,3 miljoonaa euroa (14,7 milj. euroa), vastapuoliriskin 2,6 miljoonaa euroa (1,5 milj. euroa), vakuutusriskin 21,5 miljoonaa euroa (20,2 milj. euroa) ja operatiivisen riskin 3,9 miljoonaa euroa (2,3 milj. euroa). Vaimentavien erien jälkeen vakavaraisuuspääomavaatimukseksi muodostui 27,3 miljoonaa euroa (25,9 milj. euroa). Hyväksyttävän oman varallisuuden ollessa 63,1 miljoonaa euroa (75,3 milj. euroa) yhtiön suhteellinen vakavaraisuusasema oli 231,5 prosenttia (291,1 %).

Vakuutusriski liittyy perusliiketoimintaan eli vakuuttamiseen ja jakautuu kolmeen pääluokkaan, jotka ovat hinnoittelu-, varaus- ja katastrofiriski. Hinnoitteluriski on tappioriski siitä, että tulevista vakuutuskorvauksista aiheutuvat kustannukset (sisältäen liikekulut) ylittävät vakuutuksista saatavat vakuutusmaksut. Varausriski johtuu vakuutusteknisen vastuuvelan epäedullisesta arvonmuutoksesta. Varausriskin vakuutusteknisiin riskitekijöihin luetaan muun muassa biometriset riskit (kuolleisuus-, pitkäikäisyys-, työkyvyttömyys- ja vastaavat riskit), erilaiset raukeamisriskit, liikekuluriski ja muuttamisriski. Vakuutusriskiin sisältyy myös katastrofiriski eli suurvahinkoriski.

Vakuutustoiminta perustuu vakuutusriskien ottamiseen, riskien hajauttamiseen vakuutuskannan sisällä ja vakuutusriskien hallintaan. Vakuutusriskin hallinnan tärkeimmät keinot ovat asianmukainen riskien valinta eli vastuunvalinta, hinnoittelu ja vakuutusehdot sekä jälleenvakuutussuojan hankkiminen. Vakuutusriskien hinnoittelussa pyritään riskivastaavuuteen. Fennia Vahinkovakuutuksen vakuutusriskin vakavaraisuuspääomavaatimus oli 21,5 miljoonaa euroa (20,2 milj. euroa). Hajautushyödyt huomioiden vakuutusriskin kontribuutio oli 19,2 miljoonaa euroa (15,2 milj. euroa), joka on 56,4 prosenttia (51,2 %) vakavaraisuuspääomavaatimuksesta ennen vaimentavia eriä. Fennia Vahinkovakuutuksen vakuutusriski muodostuu pääosin hinnoittelu- ja varausriskistä. Vakuutusriskistä on kerrottu laajemmin jäljempänä tässä kertomuksessa.

Fennia Vahinkovakuutukseen vaikuttavia markkinariskejä eli sellaisia, jotka aiheuttavat varojen ja velkojen markkina-arvojen muutosten aiheuttamia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan, ovat korko-, korkomarginaali- osake-, kiinteistö- ja valuuttariskit sekä keskittymäriski. Markkinariskejä on olennaista tarkastella koko taseen näkökulmasta. Vakavaraisuuslaskennassa taseen molemmat puolet arvostetaan markkinaehtoisesti, joten riskitekijöiden muutokset vaikuttavat samaan aikaan sekä varoihin että velkoihin.

Markkinariskitekijöiden muutokset vaikuttavat vakavaraisuuteen kahta kautta: hyväksyttävän oman varallisuuden sekä vakavaraisuuspääomavaatimuksen muutoksena. Markkinariskien toteutuessa hyväksyttävä oma varallisuus pienenee, mikä heikentää vakavaraisuusasemaa. Muutokset varoissa ja veloissa vaikuttavat myös useimmiten vakavaraisuuspääomavaatimukseen.

Fennia Vahinkovakuutuksen yleinen riskinottohalukkuus, riskinsietokyky sekä liiketoimintatavoitteet ohjaavat sijoitustoimintaa ja luovat sijoitustoiminnalle reunaehtoja. Sijoitustoiminnassa ja markkinariskien hallinnassa pyritään saavuttamaan asetetut liiketoimintatavoitteet vakavaraisuustavoitteita vaarantamatta. Markkinariskien hallinnan kulmakivet ovat sijoitusten riittävä hajautus, varovaisuusperiaate sekä riskien vähentämistekniikat. Markkinariskien altistumia ja niiden vaikutuksia mitataan omaisuuslajiallokaation, herkkyysanalyysin sekä kunkin markkinariskin aiheuttaman vakavaraisuuspääomavaatimuksen avulla.

Markkinariskien vakavaraisuuspääomavaatimus oli 13,3 miljoonaa euroa (14,7 milj. euroa). Hajautushyödyt huomioiden markkinariskien kontribuutio kokonaispääomavaateeseen oli 27,7 prosenttia (38,3 %). Määrä ja kontribuutio laskivat vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Korkomarginaaliriskin kontribuutio markkinariskien vakavaraisuuspääomavaatimukseen oli suurin, 37,5 prosenttia (32,8 %). Toiseksi suurin kontribuutio, 25,6 prosenttia (30,8 %), oli osakeriskillä. Avoimen korkoriskin kontribuutio oli 25,2 prosenttia (25,7 %) Fennia Vahinkovakuutuksen markkinariskien vakavaraisuuspääomavaatimuksesta.

Luottoriski eli vastapuoliriski on riski siitä, että vastapuolet eivät pysty suoriutumaan velvoitteistaan. Vastapuoliriskiä aiheutui Fennia Vahinkovakuutuksen vakavaraisuuslaskennassa lähinnä jälleenvakuutussopimuksista, rahavaroista ja saamisista vakuutusasiakkailta. Vastapuoliriskin hallinnan lähtökohtana on, että vastapuolet ja niihin liittyvät riskit voidaan tunnistaa ja mitata, niitä voidaan seurata ja hallita sekä niistä voidaan raportoida. Fennia Vahinkovakuutuksen vastapuoliriskin vakavaraisuuspääomavaatimus oli 2,6 miljoonaa euroa (1,5 milj. euroa) ja kontribuutio koko vakavaraisuuspääomavaatimukseen ennen vaimennuseriä oli 1,5 miljoonaa euroa (0,8 milj. euroa). Vastapuoliriskin osuus vakavaraisuuspääomavaatimuksesta ennen vaimennuseriä oli 4,5 prosenttia (2,8 %).

Likviditeettiriski muodostuu mahdollisuudesta, ettei omista maksuvelvoitteista pystytä suoriutumaan ajallaan. Likviditeettiriskin hallinta jakautuu pitkän ja lyhyen aikavälin likviditeettiriskiin. Likviditeettiriski ei sisälly standardikaavan vakavaraisuuslaskentaan, eikä siitä aiheudu pääomavaatimusta, mutta sen merkitys voi olla suuri varsinkin epäsuotuisissa markkinatilanteissa. Siksi likviditeettiriskin hallintaan kiinnitetään tarkkaa huomiota, jotta sen aiheuttamat riskit eivät toteutuisi.

Operatiivisten riskien hallinta on osa Fennia-ryhmän kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan Fennia-ryhmässä riskejä, jotka johtuvat sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä ja ulkoisista tekijöistä. Operatiiviset riskit ja niiden hallinta koskettavat siten kaikkia Fennia-ryhmän työntekijöitä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena Fennia-ryhmässä on kustannustehokkaalla tavalla pienentää riskien toteutumisen todennäköisyyttä sekä toteutuvien riskien seurauksia, tukea liike- ja tukitoimintoja niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa riskienhallinnan keinoin sekä osaltaan varmistaa, että ryhmän toiminta täyttää viranomaisten ja lainsäädännön sille asettamat vaatimukset. Fennia Vahinkovakuutuksen operatiivisten riskien vakavaraisuuspääomavaatimus ja kontribuutio koko vakavaraisuuspääomavaatimukseen ennen vaimennuseriä oli 3,9 miljoonaa euroa (2,3 milj. euroa). Sen osuus vakavaraisuuspääomavaatimuksesta ennen vaimennuseriä oli 11,4 prosenttia (7,8 %).

Fennia Vahinkovakuutukseen kohdistuu myös muita riskejä, joita ei oteta huomioon vakavaraisuuspääomavaatimuslaskennassa. Yleensä ne ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden mittaaminen on hyvin vaikeaa. Tällaisia riskejä ovat muun muassa strategiaan sekä liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit, lisäpääoman hankkimiseen liittyvä riski, maineriski sekä kokonaan uudet riskit, joita on vaikea ennalta tunnistaa tai arvioida.

Arvostus vakavaraisuustarkoituksiin

Vakavaraisuuslaskennan tase perustuu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaiseen tilinpäätökseen, jota on oikaistu vakavaraisuussääntelyn mukaiseksi. Vakavaraisuuslaskennan arvostusperiaatteet perustuvat IFRS-standardiin. Tavoitteena on käyvän arvon määrittäminen markkinaehtoperiaatteen mukaisesti. Olennaisimmat erot tilinpäätöksen mukaisen oman pääoman ja vakavaraisuuslaskennan oman varallisuuden välillä tulevat sijoitusomaisuuden arvostuserosta, vastuuvelan arvostuksesta ja tasoitusmäärän käsittelystä.

Fennia Vahinkovakuutuksen sijoitukset olivat raportointikauden päättyessä vakavaraisuuslaskennan taseessa yhteensä 206,3 miljoonaa euroa (211,8 milj. euroa) ja tilinpäätöstaseessa 189,9 miljoonaa euroa (192,1 milj. euroa).

Vakuutussopimuksista laskettu vakuutustekninen vastuuvelka vakavaraisuuslaskennassa on nykyiseen vakuutuskantaan liittyvien kassavirtojen nykyarvo. Kassavirrat diskontataan käyttäen Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen EIOPAn vahvistamaa swap-nollakuponkikorkokäyrää. Vakuutustekninen vastuuvelka on parhaan estimaatin (odotusarvoisen tason) ja riskimarginaalin (varmuuslisän) summa.

Raportointikauden päättyessä vakavaraisuuslaskentatekniikalla määritetty Fennia Vahinkovakuutuksen vakuutusteknisen vastuuvelan määrä oli yhteensä 141,5 miljoonaa euroa (129,8 milj. euroa). Tästä parhaan estimaatin osuus oli 130,0 miljoonaa euroa (122,3 milj. euroa) ja riskimarginaalin 11,5 miljoonaa euroa (7,6 milj. euroa). Tilinpäätöksen mukainen vakuutustekninen vastuuvelka oli 190,1 miljoonaa euroa (189,2 milj. euroa).

Fennia Vahinkovakuutuksessa ei vakuutusteknistä vastuuvelkaa määritettäessä ole käytetty vastaavuuskorjausta, volatiliteettikorjausta eikä siirtymäsäännöksiä.

Pääomanhallinta

Oman varallisuuden hallinnan tavoitteena on varmistaa oman varallisuuden riittävyys sääntelyn edellyttämän vakavaraisuuspääomavaatimuksen ja riittävän suuruisen ylitteen kattamiseen kaikkina hetkinä sekä allokoida pääomat keskeisille riskialueille riski-tuottosuhteeltaan tehokkaasti. Tarvittava oman varallisuuden vähimmäistaso määrittää oman varallisuuden vähimmäismäärän, jolla yhtiö suurella todennäköisyydellä pystyy täyttämään vakuutettujen etuja koskevat velvoitteensa. Tämä oman varallisuuden määrä määräytyy suurempana vakavaraisuussääntelyn edellyttämästä vakavaraisuuspääomavaatimuksesta ja yhtiön oman riskikäsityksen mukaisesti määritellystä vakavaraisuuspääomavaatimuksesta.

Ennalta-arvaamattomia stressitekijöitä varten Fennia Vahinkovakuutus määrittää pääomapuskurin tarvittavan oman varallisuuden vähimmäismäärän päälle. Pääomapuskuri luo aikaa äkillisten ja yllättävien tilanteiden realisoiduttua sopeuttaa riskiasema eli mukauttaa riski-tuottoasema ja vakavaraisuusasema harkitusti uutta toimintatilannetta vastaavalle tasolle. Vähintään vuosittain tehtävässä riski- ja vakavaraisuusarviossa määritetään riskinottohalukkuus ja riskinsietokyky sekä allokoidaan riskillinen pääoma kokonaisuudelle ja yksittäisille riskeille. Oman varallisuuden ja vakavaraisuuden hallinta on osa riskienhallintajärjestelmää.

Fennia Vahinkovakuutuksen käytettävissä oleva oma varallisuus raportointikauden lopussa oli 63,1 miljoona euroa (75,3 milj. euroa) ja kuului kokonaisuudessaan luokkaan 1, joka on rajoituksetta käytettävissä ja jolla voidaan sellaisenaan kattaa vakavaraisuus- ja vähimmäispääomavaatimusta. Yhtiö ei sovella sääntelyn mahdollistamia siirtymäsäännöksiä omaan varallisuuteen.

Fennia Vahinkovakuutuksen vakavaraisuuspääomavaatimus raportointikauden lopussa oli 27,3 miljoonaa euroa (25,9 milj. euroa) ja vähimmäispääomavaatimus 12,3 miljoonaa euroa (11,6 milj. euroa). Hyväksyttävän oman varallisuuden suhde vähimmäispääomavaatimukseen oli 514,4 prosenttia (646,9 %). Yhtiö ei käytä sisäistä mallia, yhtiökohtaisia parametreja, yksinkertaistettua laskentaa eikä duraatioon perustuvaa osakeriskin alaosiota vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskemiseen. Yhtiö ei ole raportointikaudella alittanut sääntelyn edellyttämää vakavaraisuus- tai vähimmäispääomavaatimustaan.