Yhteenveto

Fennian yhteenveto

Vakavaraisuussääntelyn mukaiseen Fennia-ryhmän Vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskeva kertomukseen sisältyy Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian vuoden 2018 liiketoimintaa, tuloksellisuutta, hallintojärjestelmää, riskiprofiilia, arvostusta vakavaraisuustarkoituksiin sekä pääomanhallintaa koskevat tiedot.

Liiketoiminta ja tuloksellisuus

Fennia on vakuutusten ja niihin liittyvien palvelujen asiantuntija, joka tarjoaa yrityksille, yrittäjille ja kotitalouksille niiden tarvitsemat vakuutuspalvelut. Fennian toimialaan kuuluvat lakisääteiset ja vapaaehtoiset vahinkovakuutukset sekä jälleenvakuuttaminen. Fennia harjoittaa ensivakuutusliiketoimintaa pääosin Suomessa.

Vuoden 2018 aikana Fennia-ryhmässä tapahtui muutoksia, kun Fennia osti ryhmän sisäisellä kaupalla Fennia Varainhoito Oy:n Henki-Fennialta sekä hankki itselleen Folksam Vahinkovakuutus Oy:n koko osakekannan. Folksam Vahinkovakuutus Oy:n nimi vaihtui 27.2.2019 Fennia Vahinkovakuutus Oy:ksi ja Fennia Vahinkovakuutus sulautui yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti osaksi Fenniaa 1.5.2019. Lisäksi Fennia perusti Fennia-palvelu Oy:n, joka tuottaa emoyhtiön asiakkaille vahinkovakuuttamiseen ja riskienhallintaan läheisesti liittyviä liitännäispalveluita.

Raportointikaudella Fennian maksutulo oli 382,8 miljoonaa euroa (393,7 milj. euroa). Yhdistetty kulusuhde ilman perustekorkokulua oli 99,7 prosenttia (96,6 %), josta vahinkojen osuus eli riskisuhde oli 63,6 prosenttia (61,1 %) ja liikekulujen sekä korvausten käsittelykulujen osuus eli toimintakulusuhde oli 36,0 prosenttia (35,5 %).

Raportointikauden päättyessä Fennian sijoitusomaisuus käyvin arvoin oli 1 721,4 miljoonaa euroa (1 706,0 milj. euroa). Vuoden 2018 sijoitusten nettotuotto käyvin arvoin oli 27,5 miljoonaa euroa (78,9 milj. euroa) ja tuotto sitoutuneelle pääomalle 1,6 prosenttia (4,7 %). Vaikka sijoitustoiminnan tuotot jäivät edellisen vuoden tuotoista selvästi, voidaan tuottoa pitää hyvänä markkinaolosuhteet huomioiden. Vuoden viimeinen kvartaali oli riskillisten omaisuuslajien tuottokehityksen kannalta heikko, ja osakkeiden sekä luottoriskisijoitusten voimakas lasku söi ison osan koko vuoden tuotoista. Tätä tasapainottivat riskittömät korkosijoitukset sekä kiinteistösijoitusten vakaa tuottokehitys ja noteeraamattomien osakkeiden hyvä tuotto. Korkosijoitusten tuotto nousi edellisvuodesta reilusti. Sekä osake- että kiinteistösijoitukset tuottivat edellisvuotta vähemmän, mutta tuotto oli kuitenkin selvästi positiivinen.

Hallintojärjestelmä

Fennian keskinäisen yhtiömuodon mukaisesti ylintä päätösvaltaa Fenniassa käyttävät yhtiökokouksen kautta vakuutuksenottajat eli Fennian asiakkaat. Yhtiön hallintoelimiä ovat hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja.

Hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhtiön hallintoa. Fennian hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen apuna toimii nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Tarkastusvaliokunta on Fennian ja Henki-Fennian hallitusten yhteinen.

Fennialla on toimitusjohtaja, jonka yhtiön hallitus nimittää ja jonka toimisuhteen ehdoista, palkoista ja palkkioista hallitus päättää. Toimitusjohtajan tehtävänä on hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa. Toimitusjohtaja on puheenjohtajana konsernin johtoryhmässä, jonka tehtävänä on huolehtia hallitusten päättämien ryhmätasoisten asioiden täytäntöönpanosta.

Fennia-ryhmässä noudatetaan yhteistä palkka- ja palkitsemispolitiikkaa. Palkitsemisen lähtökohtana on kannustava, oikeudenmukainen, kohtuullinen sekä ryhmän ja ryhmän yhtiöiden lyhyen ja pitkän tähtäimen etujen mukainen johdon ja henkilöstön palkitseminen. Ryhmässä varmistetaan sopivuuden ja luotettavuuden arvioinnilla, että ryhmän ja yhtiöiden johtamisesta ja keskeisistä toiminnoista vastaavat henkilöt ovat tehtäviinsä sopivia ja luotettavia.

Fennia-ryhmässä riskienhallinnalla tarkoitetaan koordinoituja strategioita, prosesseja, periaatteita ja toimenpiteitä, joilla ryhmään ja ryhmän yhtiöihin kohdistuvat riskit tunnistetaan, mitataan ja ilmoitetaan sekä niitä seurataan ja hallitaan. Vakavaraisuuden hallinnalla määritetään ja ohjataan ryhmän ja ryhmän yhtiöiden riskinkantokykyä, riskinottohalukkuutta ja riskinsietokykyä sekä keskeisten riskien rajoituksia.

Vakuutusyhtiöiden taseen hallintaa varten on perustettu ryhmätasoinen ALCO-komitea, jonka keskeisimmät tehtävät ovat luoda vakuutusyhtiöiden hallituksille ehdotus sijoitusstrategiasta, muuttaa strategiaa tarvittaessa hallitusten asettamia rajoituksia rikkomatta ja raportoida taseen riskeistä hallituksille. Riskien- ja vakavaraisuuden hallintaa koskevien tehtävien valmistelua, ohjaamista, koordinointia ja tiedon välittämistä varten ryhmässä toimii riskienhallinnan johtoryhmä.

Fennia-ryhmän riskienhallintajärjestelmän ohjausmalli rakentuu kolmesta puolustuslinjasta, joilla kullakin on omat tehtävänsä. Kolmen puolustuslinjan mallissa vastuu riskien- ja vakavaraisuuden hallinnasta jakautuu eri toimijoiden kesken. Kolmen puolustuslinjan mallista on kerrottu laajemmin jäljempänä tässä kertomuksessa.

Ryhmän riskienhallintatoiminto on organisoitu kahteen yksikköön, jotka ovat Riskienhallinta-yksikkö ja Compliance ja operatiiviset riskit -yksikkö. Molemmat yksiköt toimivat konsernin talousjohtajan alaisuudessa itsenäisinä yksikköinä ja tuottavat riskienhallintatoiminnon palvelut kaikille ryhmän yhtiöille, joilla on toimilupa vakuutus- tai sijoituspalvelutoiminnan harjoittamiseen. Riskienhallintajärjestelmän keskeisenä tavoitteena on tuottaa näkemyksiä, analyysejä ja arvioita yksittäisten riskien ja näiden yhdistelmien mahdollisesti realisoituvista taloudellisista vaikutuksista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä osaksi liiketoiminnan suunnittelua ja strategian toteuttamista.

Oma riski- ja vakavaraisuusarvio on hallituksen, toimitusjohtajan ja muun toimivan johdon työkalu pääoman hallinnan, liiketoiminnan suunnittelun sekä tuotekehityksen tueksi. Omassa riski- ja vakavaraisuusarviossa tunnistetaan riskit, muodostetaan oma käsitys riskien pääomatarpeista sekä toteutetaan ennusteita ja skenaarioita taloudellisesta tulevaisuudesta ja riskien realisoitumisesta mahdollisesti aiheutuvista taloudellisista seurauksista. Oma riski- ja vakavaraisuusarvio on osa jatkuvaa riskienhallinnan prosessia, ja prosessin tuloksena koostetaan vähintään kerran vuodessa laaja yhteenveto keskeisistä tulevaisuuden arvioista ja riskeistä. Tämä ORSA-raportti sisältää kokonaiskuvan nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä liiketoimintojen, strategisten päätösten ja linjausten, riskien sekä vakavaraisuuden osalta.

Sisäisen valvonnan tavoitteena Fennia-ryhmässä on varmistaa toiminnan tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus ja tuloksellisuus sekä taloudellisen tiedon ja raportoinnin luotettavuus ja säännösten noudattaminen. Ryhmään kuuluvien yhtiöiden hallituksilla on kokonaisvastuu sisäisen valvonnan toimivuudesta. Toimiva johto huolehtii sisäisen valvonnan järjestämisestä käytännössä.

Säännösten noudattamista valvovan toiminnon eli compliance-toiminnon muodostavat ryhmän chief compliance officer sekä Fennia-ryhmän yhtiöiden vastuulliset compliance officerit. Ryhmän compliance-toiminto on organisoitu Compliance ja operatiiviset riskit -yksikköön. Emoyhtiön vastuullisena compliance officerina toimii ryhmän chief compliance officer, joka myös koordinoi ryhmätasolla säännösten noudattamisen valvontaa.

Sisäinen tarkastus on liiketoiminnoista riippumaton toiminto, joka tukee Fennia-ryhmää ja sen ylintä johtoa strategian ja tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessiin sekä riskienhallinnan toimivuuden ja tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen.

Vakuutusyhtiön vastuullinen vakuutusmatemaatikko vastaa yhtiön aktuaaritoiminnosta ja siitä, että hinnoittelussa ja vakuutusteknisen vastuuvelan laskennassa sovellettavat vakuutusmatemaattiset menetelmät ovat asianmukaiset ja määrittelee vakuutusteknisen vastuuvelan tason. Aktuaaritoiminnon tehtäviä ovat vakuutusteknisen vastuuvelan laskenta, tariffien asianmukaisuudesta huolehtiminen, vakavaraisuuden tason arvioiminen, liiketoimintaa palveleva raportointi, tiedon laadun parantamiseen ja tuotekehitykseen osallistuminen sekä vakuutusten myyntiprosessin tukeminen.

Ulkoistamisella tarkoitetaan sopimuksen tekemistä ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa jonkin yhtiöiden toimialaan kuuluvan prosessin, palvelun tai tehtävän suorittamiseksi. Fennia-ryhmässä varmistetaan, että ulkoistaminen järjestetään siten, että ulkoistamiseen liittyvät riskit hallitaan, toiminnan häiriötön jatkuminen on turvattu ja sääntelyn asettamat vaatimukset ulkoistuksiin liittyen täytetään.

Riskiprofiili

Markkinaehtoisessa arvostusmaailmassa riskinottokykyä kuvaa taseen varojen ja velkojen erotus eli hyväksyttävän oman varallisuuden markkinaehtoinen määrä. Mitä enemmän yhtiöllä on hyväksyttävää omaa varallisuutta, sitä enemmän sillä on riskinkantokykyä ja valinnanvapautta päättää, mitä riskejä se toiminnassaan kantaa. Riskinottoa kuvaa kvantitatiivisesta näkökulmasta toiminnan vaatima vakavaraisuuspääomavaatimus. Mitä enemmän riskiä, sitä suurempi vakavaraisuuspääomavaatimus on. Tarkemmin vakavaraisuuspääomavaatimusta tutkimalla voidaan havaita, mistä taseen riskit muodostuvat. Analysoimalla hyväksyttävän oman varallisuuden määrää, vakavaraisuuspääomavaatimusta sekä näiden suhdetta saadaan käsitys yhtiön riskiprofiilista.

Fennian vakavaraisuuspääomavaatimus ennen vaimentavia eriä oli raportointikauden päättyessä 391,6 miljoonaa euroa (465,9 milj. euroa). Tästä markkinariskin osuus oli 308,8 miljoonaa euroa (384,2 milj. euroa), vastapuoliriskin 31,4 miljoonaa euroa (28,1 milj. euroa), vakuutusriskin 97,9 miljoonaa euroa (103,7 milj. euroa) ja operatiivisen riskin 23,9 miljoonaa euroa (24,6 milj. euroa). Vaimentavien erien jälkeen vakavaraisuuspääomavaatimukseksi muodostui 313,3 miljoonaa euroa (372,8 milj. euroa). Hyväksyttävän oman varallisuuden ollessa 876,7 miljoonaa euroa (953,7 milj. euroa) yhtiön suhteellinen vakavaraisuusasema oli 279,8 prosenttia (255,8 %).

Vakuutusriski liittyy perusliiketoimintaan eli vakuuttamiseen ja jakautuu kolmeen pääluokkaan, jotka ovat hinnoittelu-, varaus- ja katastrofiriski. Hinnoitteluriski on tappioriski siitä, että tulevista vakuutuskorvauksista aiheutuvat kustannukset (sisältäen liikekulut) ylittävät vakuutuksista saatavat vakuutusmaksut. Varausriski johtuu vakuutusteknisen vastuuvelan epäedullisesta arvonmuutoksesta. Varausriskin vakuutusteknisiin riskitekijöihin luetaan muun muassa biometriset riskit (kuolleisuus-, pitkäikäisyys-, työkyvyttömyys- ja vastaavat riskit), erilaiset raukeamisriskit, liikekuluriski ja muuttamisriski. Vakuutusriskiin sisältyy myös katastrofiriski eli suurvahinkoriski.

Vakuutustoiminta perustuu vakuutusriskien ottamiseen, riskien hajauttamiseen vakuutuskannan sisällä ja vakuutusriskien hallintaan. Vakuutusriskin hallinnan tärkeimmät keinot ovat asianmukainen riskien valinta eli vastuunvalinta, hinnoittelu ja vakuutusehdot sekä jälleenvakuutussuojan hankkiminen. Vakuutusriskien hinnoittelussa pyritään riskivastaavuuteen. Fennian vakuutusriskin vakavaraisuuspääomavaatimus oli 97,9 miljoonaa euroa (103,7 milj. euroa). Hajautushyödyt huomioiden vakuutusriskin kontribuutio oli 58,3 miljoonaa euroa (57,4 milj. euroa), joka on 14,9 prosenttia (12,3 %) vakavaraisuuspääomavaatimuksesta ennen vaimentavia eriä. Fennian vakuutusriski muodostuu pääosin hinnoittelu- ja varausriskistä. Vakuutusriskin määrä on vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna laskenut. Fennian vakuutuskanta ei sisällä merkittäviä jälleenvakuuttamattomia riskikeskittymiä. Vakuutusriskistä on kerrottu laajemmin jäljempänä tässä kertomuksessa.

Fenniaan vaikuttavia markkinariskejä eli sellaisia, jotka aiheuttavat varojen ja velkojen markkina-arvojen muutosten aiheuttamia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan, ovat korko-, korkomarginaali- osake-, kiinteistö- ja valuuttariskit sekä keskittymäriski. Markkinariskejä on olennaista tarkastella koko taseen näkökulmasta. Vakavaraisuuslaskennassa taseen molemmat puolet arvostetaan markkinaehtoisesti, joten riskitekijöiden muutokset vaikuttavat samaan aikaan sekä varoihin että velkoihin.

Markkinariskitekijöiden muutokset vaikuttavat vakavaraisuuteen kahta kautta: oman varallisuuden sekä vakavaraisuuspääomavaatimuksen muutoksena. Markkinariskien toteutuessa oma varallisuus pienenee, mikä heikentää yhtiön vakavaraisuusasemaa. Muutokset varoissa ja veloissa vaikuttavat myös useimmiten vakavaraisuuspääomavaatimukseen.

Fennian yleinen riskinottohalukkuus, riskinsietokyky sekä liiketoimintatavoitteet ohjaavat sijoitustoimintaa ja luovat sijoitustoiminnalle reunaehtoja. Sijoitustoiminnassa ja markkinariskien hallinnassa pyritään saavuttamaan asetetut liiketoimintatavoitteet vakavaraisuustavoitteita vaarantamatta. Markkinariskien hallinnan kulmakivet ovat sijoitusten riittävä hajautus ja varovaisuusperiaate sekä riskien vähentämistekniikat. Markkinariskien altistumia ja niiden vaikutuksia mitataan omaisuuslajiallokaation, herkkyysanalyysin sekä kunkin markkinariskin aiheuttaman vakavaraisuuspääomavaatimuksen avulla.

Markkinariskien vakavaraisuuspääomavaatimus oli 308,8 miljoonaa euroa (384,2 milj. euroa). Hajautushyödyt huomioiden markkinariskien kontribuutio kokonaispääomavaateeseen oli 75,5 prosenttia (80,0 %). Määrä ja kontribuutio laskivat vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Osakeriskin kontribuutio markkinariskien vakavaraisuuspääomavaatimukseen oli selvästi suurin, 56,0 prosenttia (60,8 %). Toiseksi suurin kontribuutio, 14,7 prosenttia (15,4 %), oli korkomarginaaliriskillä. Avoimen korkoriskin kontribuutio oli 1,1 prosenttia (2,8 %) Fennian markkinariskien vakavaraisuuspääomavaatimuksesta.

Luottoriski eli vastapuoliriski on riski siitä, että vastapuolet eivät pysty suoriutumaan velvoitteistaan. Vastapuoliriskiä aiheutui Fennian vakavaraisuuslaskennassa lähinnä jälleenvakuutussopimuksista, rahavaroista ja johdannaissopimusten vastapuolista sekä saamisista vakuutusasiakkailta. Vastapuoliriskin hallinnan lähtökohtana on, että vastapuolet ja niihin liittyvät riskit voidaan tunnistaa ja mitata, niitä voidaan seurata ja hallita sekä niistä voidaan raportoida.

Fennian vastapuoliriskin vakavaraisuuspääomavaatimus oli 31,4 miljoonaa euroa (28,1 milj. euroa) ja kontribuutio koko vakavaraisuuspääomavaatimukseen ennen vaimennuseriä oli 13,8 miljoonaa euroa (11,3 milj. euroa). Vastapuoliriskin osuus vakavaraisuuspääomavaatimuksesta ennen vaimennuseriä oli 3,5 prosenttia (2,4 %).

Likviditeettiriski muodostuu mahdollisuudesta, ettei omista maksuvelvoitteista pystytä suoriutumaan ajallaan. Likviditeettiriskin hallinta jakautuu pitkän ja lyhyen aikavälin likviditeettiriskiin. Likviditeettiriski ei sisälly standardikaavan vakavaraisuuslaskentaan, eikä siitä aiheudu pääomavaatimusta, mutta sen merkitys voi olla suuri varsinkin epäsuotuisissa markkinatilanteissa. Siksi likviditeettiriskin hallintaan kiinnitetään tarkkaa huomiota, jotta sen aiheuttamat riskit eivät toteutuisi.

Operatiivisten riskien hallinta on osa Fennia-ryhmän kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan Fennia-ryhmässä riskejä, jotka johtuvat sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä ja ulkoisista tekijöistä. Operatiiviset riskit ja niiden hallinta koskettavat siten kaikkia Fennia-ryhmän työntekijöitä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena Fennia-ryhmässä on kustannustehokkaalla tavalla pienentää riskien toteutumisen todennäköisyyttä sekä toteutuvien riskien seurauksia, tukea liike- ja tukitoimintoja niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa riskienhallinnan keinoin sekä osaltaan varmistaa, että ryhmän toiminta täyttää viranomaisten ja lainsäädännön sille asettamat vaatimukset.

Fennian operatiivisten riskien vakavaraisuuspääomavaatimus ja kontribuutio koko vakavaraisuuspääomavaatimukseen ennen vaimennuseriä oli 23,9 miljoonaa euroa (24,6 milj. euroa). Sen osuus vakavaraisuuspääomavaatimuksesta ennen vaimennuseriä oli 6,1 prosenttia (5,3 %).

Fenniaan kohdistuu myös muita riskejä, joita ei oteta huomioon vakavaraisuuspääomavaatimuslaskennassa. Yleensä ne ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden mittaaminen on hyvin vaikeaa. Tällaisia riskejä ovat muun muassa strategiaan sekä liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit, lisäpääoman hankkimiseen liittyvä riski, maineriski sekä kokonaan uudet riskit, joita on vaikea ennalta tunnistaa tai arvioida.

Arvostus vakavaraisuustarkoituksiin

Vakavaraisuuslaskennan tase perustuu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaiseen tilinpäätökseen, jota on oikaistu vakavaraisuussääntelyn mukaiseksi. Vakavaraisuuslaskennan arvostusperiaatteet perustuvat IFRS-standardiin. Tavoitteena on käyvän arvon määrittäminen markkinaehtoperiaatteen mukaisesti. Olennaisimmat erot tilinpäätöksen mukaisen oman pääoman ja vakavaraisuuslaskennan oman varallisuuden välillä tulevat sijoitusomaisuuden arvostuserosta, vastuuvelan arvostuksesta ja tasoitusmäärän käsittelystä.

Fennian sijoitukset olivat raportointikauden päättyessä vakavaraisuuslaskennan taseessa yhteensä 1 831,6 miljoonaa euroa (1 913,7 milj. euroa) ja tilinpäätöstaseessa 1 536,0 miljoonaa euroa (1 546,1 milj. euroa).

Vakuutussopimuksista laskettu vakuutustekninen vastuuvelka vakavaraisuuslaskennassa on nykyiseen vakuutuskantaan liittyvien kassavirtojen nykyarvo. Kassavirrat diskontataan käyttäen Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen EIOPAn vahvistamaa swap-nollakuponkikorkokäyrää. Vakuutustekninen vastuuvelka on parhaan estimaatin (odotusarvoisen tason) ja riskimarginaalin (varmuuslisän) summa.

Raportointikauden päättyessä vakavaraisuuslaskentatekniikalla määritetty Fennian vakuutusteknisen vastuuvelan määrä oli yhteensä 849,0 miljoonaa euroa (873,0 milj. euroa). Tästä parhaan estimaatin osuus oli 795,2 miljoonaa euroa (819,0 milj. euroa) ja riskimarginaalin 53,8 miljoonaa euroa (53,9 milj. euroa). Tilinpäätöksen mukainen vakuutustekninen vastuuvelka oli 1 451,2 miljoonaa euroa (1 461,7 milj. euroa).

Fenniassa ei vakuutusteknistä vastuuvelkaa määritettäessä ole käytetty vastaavuuskorjausta, volatiliteettikorjausta eikä siirtymäsäännöksiä.

Pääomanhallinta

Oman varallisuuden hallinnan tavoitteena on varmistaa oman varallisuuden riittävyys sääntelyn edellyttämän vakavaraisuuspääomavaatimuksen ja riittävän suuruisen ylitteen kattamiseen kaikkina hetkinä sekä allokoida pääomat keskeisille riskialueille riski-tuottosuhteeltaan tehokkaasti. Tarvittava oman varallisuuden vähimmäistaso määrittää oman varallisuuden vähimmäismäärän, jolla yhtiö suurella todennäköisyydellä pystyy täyttämään vakuutettujen etuja koskevat velvoitteensa. Tämä oman varallisuuden määrä määräytyy suurempana vakavaraisuussääntelyn edellyttämästä vakavaraisuuspääomavaatimuksesta ja yhtiön oman riskikäsityksen mukaisesti määritellystä vakavaraisuuspääomavaatimuksesta.

Ennalta-arvaamattomia stressitekijöitä varten Fennia määrittää pääomapuskurin tarvittavan oman varallisuuden vähimmäismäärän päälle. Pääomapuskuri luo aikaa äkillisten ja yllättävien tilanteiden realisoiduttua sopeuttaa riskiasema eli mukauttaa riski-tuottoasema ja vakavaraisuusasema harkitusti uutta toimintatilannetta vastaavalle tasolle. Vähintään vuosittain tehtävässä riski- ja vakavaraisuusarviossa määritetään riskinottohalukkuus ja riskinsietokyky sekä allokoidaan riskillinen pääoma kokonaisuudelle ja yksittäisille riskeille. Oman varallisuuden ja vakavaraisuuden hallinta on osa riskienhallintajärjestelmää.

Fennian käytettävissä oleva oma varallisuus raportointikauden lopussa oli 876,7 miljoona euroa (953,7 milj. euroa) ja kuului kokonaisuudessaan luokkaan 1, joka on rajoituksetta käytettävissä ja jolla voidaan sellaisenaan kattaa vakavaraisuus- ja vähimmäispääomavaatimusta. Yhtiö ei sovella sääntelyn mahdollistamia siirtymäsäännöksiä omaan varallisuuteen.

Fennian vakavaraisuuspääomavaatimus raportointikauden lopussa oli 313,3 miljoonaa euroa (372,8 milj. euroa) ja vähimmäispääomavaatimus 78,3 miljoonaa euroa (93,2 milj. euroa). Hyväksyttävän oman varallisuuden suhde vähimmäispääomavaatimukseen oli 1 119,4 prosenttia (1 023,4 %). Yhtiö ei käytä sisäistä mallia, yhtiökohtaisia parametreja, yksinkertaistettua laskentaa eikä duraatioon perustuvaa osakeriskin alaosiota vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskemiseen. Yhtiö ei ole raportointikaudella alittanut sääntelyn edellyttämää vakavaraisuus- tai vähimmäispääomavaatimustaan.