Yhteenveto


Henki-Fennian yhteenveto

Vakavaraisuussääntelyn mukaiseen Fennia-ryhmän Vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskevaan kertomukseen sisältyy Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennian vuoden 2018 liiketoimintaa, tuloksellisuutta, hallintojärjestelmää, riskiprofiilia, arvostusta vakavaraisuustarkoituksiin sekä pääomanhallintaa koskevat tiedot.

Liiketoiminta ja tuloksellisuus

Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia on Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian omistama henkivakuutusyhtiö. Henki-Fennia on erikoistunut vapaaehtoisiin henki-, eläke- ja säästövakuutuksiin. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen vakuutuksia pysyvän työkyvyttömyyden ja kuoleman varalle, vapaaehtoisia yksilöllisiä ja ryhmäeläkevakuutuksia, säästöhenkivakuutuksia sekä kapitalisaatiosopimuksia. Henki-Fennia harjoittaa vakuutusliiketoimintaa ainoastaan Suomessa.

Raportointikaudella Henki-Fennian maksutulo oli 164,1 miljoonaa euroa (166,7 milj. euroa). Sijoitussidonnaisten vakuutusten maksujen osuus henkivakuutusliiketoiminnan kokonaismaksutulosta oli 77,1 prosenttia (76,2 %). Maksettujen korvausten määrä oli 95,5 miljoonaa euroa (104,4 milj. euroa). Henkivakuutusliiketoiminnan riskiliikkeen tulos oli 8,7 miljoonaa euroa (9,8 milj. euroa). Henkivakuutusliiketoiminnan liikekulut (mukaan lukien korvausten selvittelykulut) olivat 15,8 miljoonaa euroa (15,6 milj. euroa). Liikekustannussuhde kuormitustulosta (mukaan lukien rahastojen palkkionpalautukset) oli 90,2 prosenttia (92,1 %). Ilman palkkionpalautusten vaikutusta liikekustannussuhde oli 101,9 prosenttia (103,6 %). Henki-Fennia maksoi vuodelle 2018 asiakashyvityksiä 0,9 miljoonaa euroa (1,2 milj. euroa).

Raportointikauden päättyessä Henki-Fennian sijoitusomaisuus oli 761,4 miljoonaa euroa (767,2 milj. euroa). Vuoden 2018 sijoitusten nettotuotto käyvin arvoin oli 17,8 miljoonaa euroa (24,8 milj. euroa) ja tuotto sitoutuneelle pääomalle 2,4 prosenttia (3,3 %). Vaikeista markkinaolosuhteista huolimatta sijoitustoiminnan tuotot jäivät viime vuoden tasosta vain vähän. Vuoden viimeinen kvartaali oli riskillisten omaisuuslajien tuottokehityksen kannalta heikko, ja osakkeiden sekä luottoriskisijoitusten voimakas lasku söi ison osan vuoden kokonaistuotoista. Osakesijoitusten kokonaistuotto oli edelleen hyvä, mutta jäi edellisvuoden tasosta. Kiinteistöt tuottivat edelleen erinomaisesti. Riskittömien korkosijoitusten tuotto tasapainotti erityisesti loppuvuonna riskillisten omaisuusluokkien negatiivista tuottokehitystä.

Hallintojärjestelmä

Henki-Fenniassa ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokouksen kautta osakkeenomistaja Fennia. Henki-Fennian hallintoelimiä ovat hallitus ja toimitusjohtaja. Henki-Fennian hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen apuna toimii Fennian ja Henki-Fennian hallitusten yhteinen tarkastusvaliokunta.

Henki-Fennialla on toimitusjohtaja, jonka yhtiön hallitus nimittää ja jonka toimisuhteen ehdoista, palkoista ja palkkioista hallitus päättää. Toimitusjohtajan tehtävänä on hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa. Toimitusjohtaja on jäsenenä konsernin johtoryhmässä, jonka tehtävänä on huolehtia hallituksen päättämien ryhmätasoisten asioiden täytäntöönpanosta.

Fennia-ryhmässä noudatetaan yhteistä palkka- ja palkitsemispolitiikkaa. Palkitsemisen lähtökohtana on kannustava, oikeudenmukainen, kohtuullinen sekä ryhmän ja ryhmän yhtiöiden lyhyen ja pitkän tähtäimen etujen mukainen johdon ja henkilöstön palkitseminen. Ryhmässä varmistetaan sopivuuden ja luotettavuuden arvioinnilla, että ryhmän ja yhtiöiden johtamisesta ja keskeisistä toiminnoista vastaavat henkilöt ovat tehtäviinsä sopivia ja luotettavia.

Fennia-ryhmässä riskienhallinnalla tarkoitetaan koordinoituja strategioita, prosesseja, periaatteita ja toimenpiteitä, joilla ryhmään ja ryhmän yhtiöihin kohdistuvat riskit tunnistetaan, mitataan ja ilmoitetaan sekä niitä seurataan ja hallitaan. Vakavaraisuuden hallinnalla määritetään ja ohjataan ryhmän ja ryhmän yhtiöiden riskinkantokykyä, riskinottohalukkuutta ja riskinsietokykyä sekä keskeisten riskien rajoituksia.

Vakuutusyhtiöiden taseen hallintaa varten on perustettu ryhmätasoinen ALCO-komitea, jonka keskeisimmät tehtävät ovat luoda vakuutusyhtiöiden hallituksille ehdotus sijoitusstrategiasta, muuttaa strategiaa tarvittaessa hallitusten asettamia rajoituksia rikkomatta ja raportoida taseen riskeistä hallituksille. Riskien- ja vakavaraisuuden hallintaa koskevien tehtävien valmistelua, ohjaamista, koordinointia ja tiedon välittämistä varten ryhmässä toimii riskienhallinnan johtoryhmä.

Fennia-ryhmän riskienhallintajärjestelmän ohjausmalli rakentuu kolmesta puolustuslinjasta, joilla kullakin on omat tehtävänsä. Kolmen puolustuslinjan mallissa vastuu riskien- ja vakavaraisuuden hallinnasta jakautuu eri toimijoiden kesken. Kolmen puolustuslinjan mallista on kerrottu laajemmin jäljempänä tässä kertomuksessa.

Ryhmän riskienhallintatoiminto on organisoitu kahteen yksikköön, jotka ovat Riskienhallinta-yksikkö ja Compliance ja operatiiviset riskit -yksikkö. Molemmat yksiköt toimivat konsernin talousjohtajan alaisuudessa itsenäisinä yksikköinä ja tuottavat riskienhallintatoiminnon palvelut kaikille ryhmän yhtiöille, joilla on toimilupa vakuutus- tai sijoituspalvelutoiminnan harjoittamiseen. Riskienhallintajärjestelmän keskeisenä tavoitteena on tuottaa näkemyksiä, analyysejä ja arvioita yksittäisten riskien ja näiden yhdistelmien mahdollisesti realisoituvista taloudellisista vaikutuksista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä osaksi liiketoiminnan suunnittelua ja strategian toteuttamista.

Oma riski- ja vakavaraisuusarvio on hallituksen, toimitusjohtajan ja muun toimivan johdon työkalu pääoman hallinnan, liiketoiminnan suunnittelun sekä tuotekehityksen tueksi. Omassa riski- ja vakavaraisuusarviossa tunnistetaan riskit, muodostetaan oma käsitys riskien pääomatarpeista sekä toteutetaan ennusteita ja skenaarioita taloudellisesta tulevaisuudesta ja riskien realisoitumisesta mahdollisesti aiheutuvista taloudellisista seurauksista. Oma riski- ja vakavaraisuusarvio on osa jatkuvaa riskienhallinnan prosessia, ja prosessin tuloksena koostetaan vähintään kerran vuodessa laaja yhteenveto keskeisistä tulevaisuuden arvioista ja riskeistä. Tämä ORSA-raportti sisältää kokonaiskuvan nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä liiketoimintojen, strategisten päätösten ja linjausten, riskien sekä vakavaraisuuden osalta.

Sisäisen valvonnan tavoitteena Fennia-ryhmässä on varmistaa toiminnan tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus ja tuloksellisuus sekä taloudellisen tiedon ja raportoinnin luotettavuus ja säännösten noudattaminen. Ryhmään kuuluvien yhtiöiden hallituksilla on kokonaisvastuu sisäisen valvonnan toimivuudesta. Toimiva johto huolehtii sisäisen valvonnan järjestämisestä käytännössä.

Säännösten noudattamista valvovan eli compliance-toiminnon muodostavat ryhmän chief compliance officer sekä Fennia-ryhmän yhtiöiden vastuulliset compliance officerit. Ryhmän compliance-toiminto on organisoitu Compliance ja operatiiviset riskit -yksikköön. Toiminnon tehtävänä on varmistaa, että Fennia-ryhmän toiminnassa noudatetaan sääntelyä, finanssialan itsesääntelyä sekä ryhmän sisäisiä ohjeita ja että asiakassuhteissa noudatetaan asianmukaisia menettelytapoja.

Sisäinen tarkastus on liiketoiminnoista riippumaton toiminto, joka tukee Fennia-ryhmää ja sen ylintä johtoa strategian ja tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessiin sekä riskienhallinnan toimivuuden ja tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen.

Vakuutusyhtiön vastuullinen vakuutusmatemaatikko vastaa yhtiön aktuaaritoiminnosta ja siitä, että hinnoittelussa ja vakuutusteknisen vastuuvelan laskennassa sovellettavat vakuutusmatemaattiset menetelmät ovat asianmukaiset ja määrittelee vakuutusteknisen vastuuvelan tason. Aktuaaritoiminnon tehtäviä ovat vakuutusteknisen vastuuvelan laskenta, tariffien asianmukaisuudesta huolehtiminen, vakavaraisuuden tason arvioiminen, liiketoimintaa palveleva raportointi, tiedon laadun parantamiseen ja tuotekehitykseen osallistuminen sekä vakuutusten myyntiprosessin tukeminen.

Ulkoistamisella tarkoitetaan sopimuksen tekemistä ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa jonkin yhtiöiden toimialaan kuuluvan prosessin, palvelun tai tehtävän suorittamiseksi. Fennia-ryhmässä varmistetaan, että ulkoistaminen järjestetään siten, että ulkoistamiseen liittyvät riskit hallitaan, toiminnan häiriötön jatkuminen on turvattu ja sääntelyn asettamat vaatimukset ulkoistuksiin liittyen täytetään.

Riskiprofiili

Markkinaehtoisessa arvostusmaailmassa riskinottokykyä kuvaa taseen varojen ja velkojen erotus eli hyväksyttävän oman varallisuuden markkinaehtoinen määrä. Mitä enemmän yhtiöllä on hyväksyttävää omaa varallisuutta, sitä enemmän sillä on riskinkantokykyä ja valinnanvapautta päättää, mitä riskejä se toiminnassaan kantaa. Riskinottoa kuvaa kvantitatiivisesta näkökulmasta toiminnan vaatima vakavaraisuuspääomavaatimus. Mitä enemmän riskiä, sitä suurempi vakavaraisuuspääomavaatimus on. Tarkemmin vakavaraisuuspääomavaatimusta tutkimalla voidaan havaita, mistä taseen riskit muodostuvat. Analysoimalla hyväksyttävän oman varallisuuden määrää, vakavaraisuuspääomavaatimusta sekä näiden suhdetta saadaan käsitys yhtiön riskiprofiilista.

Henki-Fennian vakavaraisuuspääomavaatimus ennen vaimentavia eriä oli raportointikauden päättyessä 141,4 miljoonaa euroa (169,9 milj. euroa). Tästä markkinariskin osuus oli 104,0 miljoonaa euroa (127,3 milj. euroa), vastapuoliriskin 18,9 miljoonaa euroa (10,2 milj. euroa), vakuutusriskin 56,8 miljoonaa euroa (74,3 milj. euroa) ja operatiivisen riskin 4,0 miljoonaa euroa (3,8 milj. euroa). Vaimentavien erien jälkeen vakavaraisuuspääomavaatimukseksi muodostui 108,6 miljoonaa euroa (130,8 milj. euroa). Hyväksyttävän oman varallisuuden ollessa 243,0 miljoonaa euroa (265,9 milj. euroa) yhtiön suhteellinen vakavaraisuusasema oli 223,7 prosenttia (203,3 %).

Vakuutusriski liittyy perusliiketoimintaan eli vakuuttamiseen ja jakautuu kolmeen pääluokkaan, jotka ovat hinnoittelu-, varaus- ja katastrofiriski. Hinnoitteluriski on tappioriski tulevista vakuutuskorvauksista aiheutuvien kustannusten (sisältäen liikekulut) ylittäessä vakuutuksista saatavat vakuutusmaksut. Varausriski johtuu vakuutusteknisen vastuuvelan epäedullisesta arvonmuutoksesta. Varausriskin vakuutusteknisiin riskitekijöihin luetaan muun muassa biometriset riskit (kuolleisuus-, pitkäikäisyys-, työkyvyttömyys- ja vastaavat riskit), erilaiset raukeamisriskit (esimerkiksi henkivakuutuksen takaisinostoriski), liikekuluriski ja muuttamisriski. Vakuutusriskiin sisältyy myös katastrofiriski eli suurvahinkoriski.

Vakuutustoiminta perustuu vakuutusriskien ottamiseen, riskien hajauttamiseen vakuutuskannan sisällä ja vakuutusriskien hallintaan. Vakuutusriskin hallinnan tärkeimmät keinot ovat asianmukainen riskien valinta eli vastuunvalinta, hinnoittelu ja vakuutusehdot sekä jälleenvakuutussuojan hankkiminen. Vakuutusriskien hinnoittelussa pyritään riskivastaavuuteen. Henki-Fennian vakuutusriskin vakavaraisuuspääomavaatimus oli 56,8 miljoonaa euroa (74,3 milj. euroa). Hajautushyödyt huomioiden vakuutusriskin kontribuutio oli 36,2 miljoonaa euroa (48,6 milj. euroa), joka on 25,6 prosenttia (28,6 %) vakavaraisuuspääomavaatimuksesta ennen vaimentavia eriä. Henki- Fennian vakuutusriski muodostuu pääosin raukeamis- ja kuluriskistä. Vakuutusriskin määrä on vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna laskenut. Henki-Fennian vakuutuskanta ei sisällä merkittäviä riskikeskittymiä. Vakuutusriskistä on kerrottu laajemmin jäljempänä tässä kertomuksessa.

Henki-Fenniaan vaikuttavia markkinariskejä eli sellaisia, jotka aiheuttavat varojen ja velkojen markkina-arvojen muutosten aiheuttamia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan, ovat korko-, korkomarginaali- osake-, kiinteistö- ja valuuttariskit sekä keskittymäriski. Markkinariskejä on olennaista tarkastella koko taseen näkökulmasta. Vakavaraisuuslaskennassa taseen molemmat puolet arvostetaan markkinaehtoisesti, joten riskitekijöiden muutokset vaikuttavat samaan aikaan sekä varoihin että velkoihin.

Markkinariskitekijöiden muutokset vaikuttavat vakavaraisuuteen kahta kautta: hyväksyttävän oman varallisuuden sekä vakavaraisuuspääomavaatimuksen muutoksena. Markkinariskien toteutuessa hyväksyttävä oma varallisuus pienenee, mikä heikentää vakavaraisuusasemaa. Muutokset varoissa ja veloissa vaikuttavat myös useimmiten vakavaraisuuspääomavaatimukseen.

Henki-Fennian yleinen riskinottohalukkuus, riskinsietokyky sekä liiketoimintatavoitteet ohjaavat sijoitustoimintaa ja luovat sijoitustoiminnalle reunaehtoja. Sijoitustoiminnassa ja markkinariskien hallinnassa pyritään saavuttamaan asetetut liiketoimintatavoitteet vakavaraisuustavoitteita vaarantamatta. Markkinariskien hallinnan kulmakivet ovat sijoitusten riittävä hajautus, varovaisuusperiaate sekä riskien vähentämistekniikat. Markkinariskien altistumia ja niiden vaikutuksia mitataan omaisuuslajiallokaation, herkkyysanalyysin sekä kunkin markkinariskin aiheuttaman vakavaraisuuspääomavaatimuksen avulla.

Markkinariskien vakavaraisuuspääomavaatimus oli 104,0 miljoonaa euroa (127,3 milj. euroa). Hajautushyödyt huomioiden markkinariskien kontribuutio kokonaispääomavaateeseen oli 65,9 prosenttia (66,9 %). Määrä ja kontribuutio laskivat vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Osakeriskin kontribuutio markkinariskien vakavaraisuuspääomavaatimukseen oli selvästi suurin, 47,5 prosenttia (58,3 %). Toiseksi suurin kontribuutio, 19,9 prosenttia (16,2 %), oli korkomarginaaliriskillä. Avoimen korkoriskin kontribuutio oli 8,6 prosenttia (7,7 %) Henki-Fennian markkinariskien vakavaraisuuspääomavaatimuksesta.

Luottoriski eli vastapuoliriski on riski siitä, että vastapuolet eivät pysty suoriutumaan velvoitteistaan. Vastapuoliriskiä aiheutui Henki-Fennian vakavaraisuuslaskennassa lähinnä rahavaroista ja johdannaissopimusten vastapuolista sekä saamisista vakuutusasiakkailta. Vastapuoliriskin hallinnan lähtökohtana on, että vastapuolet ja niihin liittyvät riskit voidaan tunnistaa ja mitata, niitä voidaan seurata ja hallita sekä niistä voidaan raportoida.

Henki-Fennian vastapuoliriskin vakavaraisuuspääomavaatimus oli 18,9 miljoonaa euroa (10,2 milj. euroa) ja kontribuutio koko vakavaraisuuspääomavaatimukseen ennen vaimennuseriä oli 8,1 miljoonaa euroa (3,7 milj. euroa). Vastapuoliriskin osuus vakavaraisuuspääomavaatimuksesta ennen vaimennuseriä oli 5,8 prosenttia (2,2 %).

Likviditeettiriski muodostuu mahdollisuudesta, ettei omista maksuvelvoitteista pystytä suoriutumaan ajallaan. Likviditeettiriskin hallinta jakautuu pitkän ja lyhyen aikavälin likviditeettiriskiin. Likviditeettiriski ei sisälly standardikaavan vakavaraisuuslaskentaan, eikä siitä aiheudu pääomavaatimusta, mutta sen merkitys voi olla suuri varsinkin epäsuotuisissa markkinatilanteissa. Siksi likviditeettiriskin hallintaan kiinnitetään tarkkaa huomiota, jotta sen aiheuttamat riskit eivät toteutuisi.

Operatiivisten riskien hallinta on osa Fennia-ryhmän kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan Fennia-ryhmässä riskejä, jotka johtuvat sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä ja ulkoisista tekijöistä. Operatiiviset riskit ja niiden hallinta koskettavat siten kaikkia Fennia-ryhmän työntekijöitä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena Fennia-ryhmässä on kustannustehokkaalla tavalla pienentää riskien toteutumisen todennäköisyyttä sekä toteutuvien riskien seurauksia, tukea liike- ja tukitoimintoja niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa riskienhallinnan keinoin sekä osaltaan varmistaa, että ryhmän toiminta täyttää viranomaisten ja lainsäädännön sille asettamat vaatimukset.

Henki-Fennian operatiivisten riskien vakavaraisuuspääomavaatimus ja kontribuutio koko vakavaraisuuspääomavaatimukseen ennen vaimennuseriä oli 4,0 miljoonaa euroa (3,8 milj. euroa). Sen osuus vakavaraisuuspääomavaatimuksesta ennen vaimennuseriä oli 2,8 prosenttia (2,2 %).

Henki-Fenniaan kohdistuu myös muita riskejä, joita ei oteta huomioon vakavaraisuuspääomavaatimuslaskennassa. Yleensä ne ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden mittaaminen on hyvin vaikeaa. Tällaisia riskejä ovat muun muassa strategiaan sekä liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit, lisäpääoman hankkimiseen liittyvä riski, maineriski sekä kokonaan uudet riskit, joita on vaikea ennalta tunnistaa tai arvioida.

Arvostus vakavaraisuustarkoituksiin

Vakavaraisuuslaskennan tase perustuu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaiseen tilinpäätökseen, jota on oikaistu vakavaraisuussääntelyn mukaiseksi. Vakavaraisuuslaskennan arvostusperiaatteet perustuvat IFRS-standardiin. Tavoitteena on käyvän arvon määrittäminen markkinaehtoperiaatteen mukaisesti. Olennaisimmat erot tilinpäätöksen mukaisen oman pääoman ja vakavaraisuuslaskennan oman varallisuuden välillä tulevat sijoitusomaisuuden arvostuserosta ja vastuuvelan arvostuksesta.

Henki-Fennian sijoitukset olivat raportointikauden päättyessä vakavaraisuuslaskennan taseessa yhteensä 770,6 miljoonaa euroa (768,4 milj. euroa) ja tilinpäätöstaseessa 728,8 miljoonaa euroa (722,6 milj. euroa).

Vakuutussopimuksista laskettu vakuutustekninen vastuuvelka vakavaraisuuslaskennassa on nykyiseen vakuutuskantaan liittyvien kassavirtojen nykyarvo. Kassavirrat diskontataan käyttäen Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen EIOPAn vahvistamaa swap-nollakuponkikorkokäyrää. Vakuutustekninen vastuuvelka on parhaan estimaatin (odotusarvoisen tason) ja riskimarginaalin (varmuuslisän) summa.

Raportointikauden päättyessä vakavaraisuuslaskentatekniikalla määritetty Henki-Fennian vakuutusteknisen vastuuvelan määrä oli yhteensä 1 529,4 miljoonaa euroa (1 493,4 milj. euroa). Tästä parhaan estimaatin osuus oli 1 496,5 miljoonaa euroa (1 446,6 milj. euroa) ja riskimarginaalin 32,9 miljoonaa euroa (46,8 milj. euroa). Sijoitussidonnaisten vakuutusten vakuutusteknisen vastuuvelan osuus oli 1 010,6 miljoonaa euroa (987,2 milj. euroa). Tilinpäätöksen mukainen vakuutustekninen vastuuvelka oli 1 629,6 miljoona euroa (1 640,6 milj. euroa).

Henki-Fenniassa ei vakuutusteknistä vastuuvelkaa määritettäessä ole käytetty vastaavuuskorjausta, volatiliteettikorjausta eikä siirtymäsäännöksiä.

Pääomanhallinta

Oman varallisuuden hallinnan tavoitteena on varmistaa oman varallisuuden riittävyys sääntelyn edellyttämän vakavaraisuuspääomavaatimuksen ja riittävän suuruisen ylitteen kattamiseen kaikkina hetkinä sekä allokoida pääomat keskeisille riskialueille riski-tuottosuhteeltaan tehokkaasti. Tarvittava oman varallisuuden vähimmäistaso määrittää oman varallisuuden vähimmäismäärän, jolla yhtiö suurella todennäköisyydellä pystyy täyttämään vakuutettujen etuja koskevat velvoitteensa. Tämä oman varallisuuden määrä määräytyy suurempana vakavaraisuussääntelyn edellyttämästä vakavaraisuuspääomavaatimuksesta ja yhtiön oman riskikäsityksen mukaisesti määritellystä vakavaraisuuspääomavaatimuksesta.

Ennalta-arvaamattomia stressitekijöitä varten Henki-Fennia määrittää pääomapuskurin tarvittavan oman varallisuuden vähimmäismäärän päälle. Pääomapuskuri luo aikaa äkillisten ja yllättävien tilanteiden realisoiduttua sopeuttaa riskiasema eli mukauttaa riski-tuottoasema ja vakavaraisuusasema harkitusti uutta toimintatilannetta vastaavalle tasolle. Vähintään vuosittain tehtävässä riski- ja vakavaraisuusarviossa määritetään riskinottohalukkuus ja riskinsietokyky sekä allokoidaan riskillinen pääoma kokonaisuudelle ja yksittäisille riskeille. Oman varallisuuden ja vakavaraisuuden hallinta on osa riskienhallintajärjestelmää.

Henki-Fennian käytettävissä oleva oma varallisuus raportointikauden lopussa oli 243,0 miljoona euroa (265,9 milj. euroa) ja kuului kokonaisuudessaan luokkaan 1, joka on rajoituksetta käytettävissä ja jolla voidaan sellaisenaan kattaa vakavaraisuus- ja vähimmäispääomavaatimusta. Yhtiö ei sovella sääntelyn mahdollistamia siirtymäsäännöksiä omaan varallisuuteen.


Henki-Fennian vakavaraisuuspääomavaatimus raportointikauden lopussa oli 108,6 miljoonaa euroa (130,8 milj. euroa) ja vähimmäispääomavaatimus 28,7 miljoonaa euroa (32,7 milj. euroa). Hyväksyttävän oman varallisuuden suhde vähimmäispääomavaatimukseen oli 847,1 prosenttia (813,1 %). Yhtiö ei käytä sisäistä mallia, yhtiökohtaisia parametreja, yksinkertaistettua laskentaa eikä duraatioon perustuvaa osakeriskin alaosiota vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskemiseen. Yhtiö ei ole raportointikaudella alittanut sääntelyn edellyttämää vakavaraisuus- tai vähimmäispääomavaatimustaan.